Vahvaa yhteistyötä Pohjoismaiden elintarvikehuollon turvaamiseksi  

Ministerit kaikista Pohjoismaista kokoontuivat Pohjois-Norjan Tromssaan keskustelemaan elintarvikehuollosta ja varautumisesta. Keskustelujen taustalla olivat Ukrainassa käytävä sota sekä pandemiasta ja sään ääri-ilmiöistä saadut kokemukset.

– Se, mikä ennen kuului tieteiskirjallisuuteen, on nyt osa jokapäiväistä elämää. Tämä ei ole pelkkä kriisitilanne, vaan uusi todellisuus, jossa elintarviketuotantoa on tarkasteltava uusin silmin. Tärkein viestini on, että akuutista kriisistä ei pidä tehdä syytä ilmastotoimien lykkäämiseen, sanoi Islannin ruoka-, maatalous- ja kalastusministeri Svandís Svavarsdóttir.

Koronapandemia paljasti pohjoismaisten ruokajärjestelmien heikkoudet: huomattavan riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta sekä tuontielintarvikkeista ja -rehusta.

Vuoden 2018 rutikuiva kesä oli kiistaton osoitus haasteista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa maataloudelle.

Kriisit ovat siis seuranneet toistaan, ja ministerit keskustelivatkin Tromssan-kokouksessaan 22. kesäkuuta siitä, miten he voisivat yhdessä vahvistaa elintarviketuotannon kriisinsietokykyä.

– Nyt nähdään, miten riippuvainen Pohjola on muualta tuotavista väkilannoitteista ja eläinten väkirehusta. Haluankin Pohjolan etsivän yhteisiä ratkaisuja, jotka ovat myös ekologisia. Meidän on kehitettävä vaihtoehtoisia proteiineja ja lannoitteita, jotka voivat korvata tuontitavarat, sanoi kokousta johtanut Norjan maatalous- ja elintarvikeministeri Sandra Borch.

Ruotsin maatalousministeri Anna-Caren Sätherberg tähdensi, että vakaa elintarviketuotanto ei voi perustua fossiiliriippuvuuteen.

– Nykytilanne osoittaa, että ilmastosiirtymä on tärkeämpi kuin koskaan – ennen kaikkea venäläisestä öljystä ja kaasusta irtautumiseksi. Pohjoismailla on yhä paljon potentiaalia kestävien ruokajärjestelmien kehittämiseksi tehtävässä yhteistyössä. Jatkossa tämä yhteistyö tukee myös elintarvikehuoltoamme, Anna-Caren Sätherberg sanoi.

Färsaarten ministeri oli samalla kannalla: kalastuselinkeinosta tulee kriisinkestävä, mikäli se on kestävällä pohjalla niin kansallisesti kuin pohjoismaisestikin.

Pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan Pohjoismaiden ministerineuvosto tilasi esitutkimuksen siitä, miten biotalouden eli maa-, metsä- ja kalatalouden häiriönsietokykyä voidaan parantaa.  

Nordic Agri Researchin (NKJ) ja Nordic Forest Researchin (SNS) alainen työryhmä sai tehtäväkseen tunnistaa osa-alueita, joita tulisi vahvistaa yhteispohjoismaisin panostuksin.

– Tarvitsemme selkeän poliittisen mandaatin, jotta voisimme luoda tehokasta pohjoismaista yhteistyötä elintarvikehuollon ja varautumisen vahvistamiseksi. Mandaatin avulla voimme mobilisoida asiantuntijoita ja toimialajärjestöjä, näyttää suuntaa ja selkeyttää vastuunjakoa, sanoi Nordic Agri Researchin pääsihteeri Per Hansson.