Vesi on avaintekijä maatalouden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen

24.06.19 | Uutinen
Korn
Valokuvaaja
Scanpix
Vuoden 2018 rutikuiva kesä oli kiistaton osoitus haasteista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa maataloudelle. Viimevuotisen maatalouskriisin vaikutuksia on nyt selvitetty pohjoismaisessa työryhmässä, jonka toimenpidesuositusten kärjessä on uusien vesi- ja viljelyjärjestelmien kehittäminen sään sääri-ilmiöihin varautumiseksi.

– Vesi on tärkeysjärjestyksen kärjessä sekä kastelun että salaojituksen osalta. Vaikka Pohjoismaiden vuotuinen sademäärä on kohtuullinen, jatkossa on ryhdyttävä keräämään vettä kuivuuskausien varalta ja suojauduttava valtavilta sademääriltä. Se taas vaatii lisää tietoa ja uutta tekniikkaa, sanoo Per Hansson. Hän on puheenjohtajana sään ääri-ilmiöihin keskittyvässä pohjoismaisessa työryhmässä, joka jättää loppuraporttinsa pikapuoliin.

Ministerien iskuryhmä

Työryhmä on osa ”task forcea”, jonka maa- ja metsätalousministerit asettivat pohjoismaisen maatalouskriisin huipennuttua viime syksynä.

Ryhmän tehtävänä on ollut selvittää kriisin vaikutuksia ja ehdottaa toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa lyhyen aikavälin valmiutta sekä edistää maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen pitkällä aikavälillä.  Pian valmistuvassa raportissa kuvataan kriisiin mittasuhteita ja seurauksia maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta.

Maataloudelle miljarditappiot 

Raportista ilmenee muun muassa, että vuoden 2018 kuivuudesta koitui Tanskan maataloudelle 4–6 miljardin Tanskan kruunun ja Ruotsin maataloudelle reilun 6 miljardin Ruotsin kruunun tappiot.  Norjassa tuottojen vähenemisestä ja kulujen lisääntymisestä koitui reilun 3 miljardin Norjan kruunun lasku, ja Suomen maataloudelle vuosi oli kannattamattomin sitten vuoden 2000.

Vuoden 2019 viljelykausi on alkanut huomattavasti valoisammin valtaosalle Pohjolan maataloustuottajista, mutta monet heistä kärsivät yhä kurimusten kesästä 2018.  Työryhmän mukaan karkearehun ja kylvösiementen puute saattaa heikentää viljelijöiden, eläintuottajien ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta aina vuoteen 2020 saakka.

Ilmastotietoisuus lisääntynyt

Per Hanssonin mukaan asiassa on se hyvä puoli, että kriisi on lisännyt ilmastotietoisuutta maatalouden kaikilla tasoilla tuottajista elintarviketeollisuuteen ja Pohjoismaiden hallituksiin.  Viime vuonna polkaistiin spontaanisti käyntiin pohjoismainen yhteistyö, joka liittyi karkearehun vientiin ja kylvösiemenvarastojen inventointiin. 

– On hienoa, että tänä vuonna on varauduttu huomattavasti paremmin. Viime vuonna perustettu verkosto on valmiina seuraamaan kehitystä etupäässä kansallisella mutta myös pohjoismaisella tasolla.

Uusia ilmastokestäviä viljelykasveja 

Maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää myös kasvilajikkeita, joilla on nykyistä paremmat edellytykset selvitä lämpö- ja kuivuuskausista, sademäärien kasvusta ja myrskyistä. Työryhmä ehdottaa siksi, että NordForsk, Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) sekä pohjoismainen maatalous- ja elintarviketutkimuksen kontaktielin (NKJ) kokoavat kasvinjalostusalan yksityisiä ja julkisia toimijoita yhteen entistä kestävämpien lajikkeiden kehittämiseksi.

Pohjoismaisessa työryhmässä on ollut mukana kaikkien Pohjoismaiden maatalousministeriöiden tai virastojen edustajia. Yhtenä sen ehdotuksista on pysyvän pohjoismaisen verkoston perustaminen, jotta maat voisivat tehdä kriisiyhteistyötä ja suunnitella yhteisiä panostuksia Pohjoismaiden maatalouden ilmastokestävyyden parantamiseksi.

– Kansallisen kokemuksen ja osaamisen yhdistämisessä piilee suuria voimavaroja, Per Hansson perustelee.

Tässä työryhmän ehdottamat toimenpiteet: 

1. Kehitetään ilmastoviisaita vesi- ja viljelyjärjestelmiä.  2. Kehitetään sään ääri-ilmiöitä kestäviä lajikkeita. 3. Laaditaan strategioita tulevia sääkriisejä varten.  4. Vaihdetaan pohjoismaista osaamista asiantuntijatasolla.  5. Perustetaan pysyvä pohjoismainen verkosto, joka keskittyy maatalouteen ja sään ääri-ilmiöihin.

Raportti julkistetaan norden.org-sivustossa samanaikaisesti, kun se esitellään maatalousministereille heidän seuraavassa kokouksessaan 26. elokuuta 2019.