Osaamisloikka tarpeen Pohjoismaiden työmarkkinoiden kahtiajaon torjumiseksi

Työministeri Tuula Haatainen sanoi ministerikokouksessa, että vihreälle siirtymälle on saatava kansan tuki.

– Meidän on luotava ilmapiiri, jossa hiilineutraaliin talouteen siirtyminen nähdään pikemmin mahdollisuutena kuin ongelmana. Siten voimme luoda vakaan perustan oikeudenmukaiselle siirtymälle, jossa kukaan ei koe jääneensä ulkopuolelle.

Pohjoismaiden työministerit ovat tilanneet tulevaisuuden työelämää käsittelevän raportin, jossa tutkijat toteavat ilmastonmuutoksen ja teknisen kehityksen kiihdyttävän työelämän muutostahtia.
Jotta ihmiset voisivat sopeutua ja siirtyä uusiin töihin, nyt tarvitaan ennen kaikkea aikuisen työvoiman osaamisen kehittämistä ja investointeja jatkuvaan oppimiseen.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Taina Susiluoto sanoo, että uusiin työtehtäviin on jo nyt vaikea löytää osaajia. 

– Hiilineutraalien yhteiskuntien rakentaminen vaatii uudenlaista osaamista. Meillä on jo nyt pulaa datatalous- ja kyberturvallisuusasiantuntijoista, ja pandemian jälkeinen kasvu on vasta alkutekijöissään. Työvoimaa on koulutettava uudelleen ja kehitettävä, jotta osaaminen vastaisi työmarkkinoiden tarpeita.
 

Pohjoismaissa vallitsee suuntaus, jossa korkean osaamistason työt yleistyvät ja ns. yksinkertaiset suorittavat työt vähenevät. Kehityksen kääntöpuolena on se, että porttityöpaikkoja on tarjolla entistä vähemmän niille, joilla on muutenkin vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille. Siksi tarvitaan politiikkaa, joka torjuu kahtiajaon lisääntymistä, raportin tutkijat kirjoittavat.

Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön pääsihteeri Magnus Gissler toteaa, että nyt on oikea aika tehdä suuri koulutuspanostus ja harkita esimerkiksi pakollisen aikuiskoulutuksen käyttöönottoa.

– Tutkijoiden mukaan suurimpina uhkina ovat eriytymisen lisääntyminen ja työmarkkinoiden kahtiajako. Niihin on puututtava. Etsimällä yhteisiä strategioita voimme toteuttaa siirtymän sosiaalisesti kestävällä tavalla, Gissler uskoo.

Kun tulevaisuuden työelämää käsittelevä nelivuotinen tutkimushanke oli puolivälissä, alkoi pandemia. Siitä tulikin eräänlainen tapaustutkimus pohjoismaisen työelämämallin kuulusta mukautumiskyvystä.
Malli myös osoitti toimivuutensa: työmarkkinaosapuolet tekivät yhteistyötä ja laativat kriisipaketteja työpaikkojen, toimeentulon ja bruttokansantuotteen turvaamiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että muutosta ei ole syytä pelätä, huomautti Islannin työelämäasioista vastaava sosiaaliministeri Ásmundur Einar Daðason.

– Meidän poliitikkojen on nyt määrätietoisesti selätettävä teknisen kehityksen ja vihreän siirtymän tuomat haasteet. Eriarvoisuutta ja osaamiskuiluja on ehkäistävä, ja ratkaisuja on etsittävä yhdessä, Ásmundur Einar Daðason sanoi.