Ilmastoasiat, itsemurhat ja kesäaika esillä Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa
Islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2020.
Kahden kokouspäivän aikana kokoontuvat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto, neljä valiokuntaa ja viisi puolueryhmää.
Valiokuntakokouksissa käsitellään useita Pohjoismaiden neuvoston jäsenten tekemiä jäsenehdotuksia, jotka koskevat eri alojen pohjoismaisen yhteistyön syventämistä.
Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan käsittelyssä on ehdotus itsemurhien ehkäisemisestä Pohjoismaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Pitkällä aikavälillä pyrittäisiin lisäksi nollavisioon. Nykyisin noin 3 500 pohjoismaalaista tekee itsemurhan vuosittain.
Kestävä Pohjola -valiokunnan käsittelyssä on monia ympäristö- ja ilmastoalan ehdotuksia. Ne koskevat muun muassa rakennusalan päästöjä, elimistöön päätyvää mikromuovia sekä hiilidioksidin sitomista ja varastointia.
Yhteispohjoismainen aika
Kellojen siirtelyn lopettamista käsittelee Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta. Ehdotuksena on, että kellojen siirtelystä luovuttaessa painotetaan eniten aikavyöhykkeiden harmonisointia, jotta maiden välinen aikaero jäisi mahdollisimman pieneksi.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta käsittelee muun muassa elinikäistä oppimista ja pohjoismaisen median tutkivan journalismin osaamisen vahvistamisesta.
Kokousten asialistalla ovat lisäksi turvallisuusasiat ja puolustuspolitiikka. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto saa vieraakseen entisen islantilaisministerin Björn Bjarnasonin, joka kertoo Pohjoismaiden turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevan selvitystyön etenemisestä.
Selvitys on jatkoa vuonna 2009 julkistetulle ns. Stoltenbergin raportille, ja se on määrä luovuttaa Pohjoismaiden ulkoministereille tämän vuoden puolivälissä.
Pohjola-seminaari
Tammikuun kokousten yhteydessä järjestetään myös seminaari, jonka otsikkona on Pohjola Napoleonin, Bismarckin, Naton ja EU:n välissä. Seminaari juhlistaa sitä, että Pohjois-Schleswigin palauttamisesta osaksi Tanskaa on tullut kuluneeksi 100 vuotta.
Seminaarissa etsitään vastauksia siihen, miksi Pohjola ei yhdistynyt vuonna 1864 käydyn Saksan–Tanskan sodan jälkeen, vaikka tilanne oli otollinen, ja miksi pohjoismaisen puolustusliiton perustaminen epäonnistui vuoden 1945 jälkeen.
Seminaari pidetään 27. tammikuuta klo 15.30–17.45, ja se on avoin ilmoittautuneille.
