Koronakriisi voi aiheuttaa verokriisin rajatyöntekijöille
Pahimmassa tapauksessa rajatyöntekijät saattavat joutua maksamaan etätyöjakson ajalta veroa sekä kotimaahan että maahan, jossa he työskentelivät ennen rajojen sulkeutumista. Pohjoismailla on kyllä kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jonka ansiosta yhdessä Pohjoismaassa maksettu tulovero vähennetään toisen Pohjoismaan tuloverosta. Tästä huolimatta yksilölliset seikat saattavat johtaa siihen, että henkilö joutuu maksamaan normaalia enemmän veroa.
Kaksoisverotukseen liittyvästä ongelmasta keskusteltiin perusteellisesti Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa 25. toukokuuta. Valiokunnan jäsenet olivat hyvin huolissaan rajatyöntekijöille mahdollisesti koituvista veroseuraamuksista.
– Meidän poliitikkojen on tartuttava asiaan, sillä kansalaisten ei pidä antaa joutua tällaiseen tilanteeseen. Kunkin maan valtiovarainministeriön on ratkaistava asia ennen vuoden 2020 verotuksen valmistumista, toteaa Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi.
Laajaa huolta asiasta
Asiaan on puuttunut myös Skånen läänin maaherra Anneli Hulthén, joka on kirjelmöinyt Ruotsin finanssiministerille. Hulthénin arvion mukaan vero-ongelma uhkaa 18 500:aa Juutinrauman alueen rajatyöntekijää. Heistä 90 prosenttia on Kööpenhaminassa pendelöiviä Ruotsin kansalaisia. Vastaavia ongelmia on myös Ruotsin ja Norjan sekä Ruotsin ja Suomen välillä.
Pohjoismaiden välisten sopimusten mukaan rajatyöntekijä maksaa veronsa työskentelymaahan. Kun Tanska, Norja ja Suomi sulkivat rajansa estääkseen koronaviruksen leviämistä, se aiheutti ongelmia varsinkin etätöihin pakotetuille ruotsalaisille työntekijöille. Mikä oikeastaan on heidän työskentelymaansa? Entä mihin maahan verot tulisi maksaa?
On vaikea sanoa, mitä seurauksia poikkeustilanteella on yksittäiselle työntekijälle. Nyt pitääkin löytää kiireen vilkkaa selkeä ratkaisu, joka säästää kansalaiset veropiinalta.
Ruotsin ja Tanskan välisessä Juutinrauma-sopimuksessa on erillinen pykälä, jonka mukaan työntekijä voi työskennellä kolmen kuukauden aikana 50-prosenttisesti kotoa käsin. Nyt määräaika on umpeutumassa. Lisäksi on epäselvää, voidaanko pykälää soveltaa tilanteessa, jossa työntekijä on työskennellyt 100-prosenttisesti kotoa käsin maaliskuun puolivälistä lähtien tai jossa työskentely ei ole ollut mahdollista lainkaan.
– On vaikea sanoa, mitä seurauksia poikkeustilanteella on yksittäiselle työntekijälle. Nyt pitääkin löytää kiireen vilkkaa selkeä ratkaisu, joka säästää kansalaiset veropiinalta, Pyry Niemi summaa.
