Ministerit: kulttuuri on Pohjoismaiden kestävän kehityksen käyttövoima

Kulttuurin rooli vihreässä siirtymässä oli keskeisin kysymys Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston tämän vuoden toisessa kokouksessa keskiviikkona. Kokouksessa keskusteltiin myös yhteistyöohjelmasta ja tulevien vuosien budjettikehyksestä. Vaikka korona on vaikuttanut tänä vuonna merkittävästi kokoontumis- ja työskentelyedellytyksiin, se ei ole heikentänyt kulttuuriministerien tavoitetasoa tai pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön kehitystä.

– Tämä on ollut erilainen puheenjohtajuusvuosi. Meillä ei ole ollut lainkaan fyysisiä kokouksia, joissa olisi voitu istua samassa huoneessa ja keskustella Pohjolan kulttuuripolitiikan kehityksestä yhdessä pohjoismaisten kollegojen kanssa. Onneksi kokoontuminen on sujunut myös etänä ja olemme saaneet tehtyä tärkeitä päätöksiä. Näin totesi Tanskan kulttuuriministeri ja Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston puheenjohtaja Joy Mogensen johdettuaan vuoden toista digitaalista ministerikokousta. Siinä keskusteltiin muun muassa tulevien vuosien painopisteistä. 

– Voimme todeta, että pohjoismainen kulttuuripoliittinen yhteistyö on erittäin vahvaa myös tänä kulttuurisektoria ravistelevana aikana. Tulevien vuosien tavoitetaso on sekin yhä korkea. Taide ja kulttuuri vaikuttavat ratkaisevasti Pohjoismaiden kansalaisten yhteenkuuluvuuteen, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä koko Pohjolan kestävään kehitykseen. Tämä kaikki välittyy selvästi myös tammikuussa esiteltävästä vuosien 2021–2024 yhteistyöohjelmasta, Joy Mogensen totesi.

Kulttuurilla ja medialla on täysin ratkaiseva merkitys pohjoismaisessa yhteistyössä, ja se oli itse asiassa lähtökohtana myös Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamiselle vuonna 1971. Ensikontakti rajan toiselle puolelle saadaan usein naapurimaiden kirjoista, tv-sarjoista ja musiikista.

Kulttuuri mahdollistaa myös suuren yleisön kohtaamisen ja auttaa meitä ymmärtämään ilmastokriisiä, koronapandemiaa ja muita globaaleja haasteita. Kulttuuriyhteistyön hyödyntäminen Pohjolan vihreän siirtymän käyttövoimana näkyy myös ministerineuvoston ”Visio 2030” -toimintasuunnitelmasta.

– Kulttuuriyhteistyö ja kielten ymmärtäminen ovat pohjoismaisen yhteistyön perusta. Ne toimivat myös punaisena – tai tässä tapauksessa ehkä vihreänä – lankana toteuttaessamme visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Kulttuurisektorin panoksesta toimintasuunnitelmaan voidaan mainita lasten ja nuorten kielellisen ja kulttuurisen ymmärryksen vahvistaminen, kestäviin elämäntapoihin liittyvä monialainen panostus sekä demokratian, osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen Pohjolassa, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Tuleva kulttuuripoliittinen yhteistyöohjelma 2021–2024 perustuu Pohjoismaiden ministerineuvoston visioon ja sen kolmeen strategiseen painopistealueeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola sekä toimintasuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Yhteistyöohjelma julkistetaan tammikuussa 2021, jolloin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus on siirtynyt Suomelle.

Muodollisen päätöksen Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2021 budjetista tekevät pohjoismaiset yhteistyöministerit marraskuun lopussa.  Kulttuurialalla ilmoitetut leikkaukset ovat osa tätä kokonaispäätöstä.