Onko kielten ymmärtämisen heikkeneminen uhka pohjoismaiselle yhteenkuuluvuudelle?

Kielimaisema on tyystin toisenlainen kuin mitä se oli virallista pohjoismaista yhteistyötä perustettaessa 70 vuotta sitten. Nykynuoret ovat varttuneet globalisoituneessa maailmassa, jossa englanti on kaikkialla läsnä ja pohjoismaiset kielet saattavat tuntua etäisemmiltä. Pohjoismaisiin kieliin lasketaan lisäksi muitakin kuin vain skandinaaviset kielet ruotsi, norja ja tanska. Pohjolassa puhutaan myös suomea, islantia, fääriä, grönlantia ja saamea. Suomessa ruotsi on toinen kansalliskielistä, ja Färsaarten ja Grönlannin kouluissa luetaan tanskaa.

Tämän perusteella Pohjoismaiden ministerineuvosto kysyi yli 2 000:lta Pohjoismaissa asuvalta nuorelta heidän näkemyksiään kielestä ja kulttuurista sekä siitä, miten hyvin he omasta mielestään ymmärtävät toisiaan ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Iältään vastaajat olivat 16–25-vuotiaita.

Raportin ovat kirjoittaneet Andrea Skjold Frøshaug ja Truls Stende Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön analyysi- ja tilastoyksiköstä. Vaikka raportti osoittaa monen nuoren pitävän skandinaavisia kieliä vaikeasti ymmärrettävinä, Truls Stende ei pidä tuloksia kovin yllättävinä.

– Maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka suuri osa nuorista pitää skandinaavisten kielten ymmärtämistä helppona. Useassa maassa huomattava osa vastaajista on lisäksi sitä mieltä, että ruotsin, norjan tai tanskan ymmärtäminen on vaikeaa. Lähes kaikki taas pitävät englannin ymmärtämistä helppona, Stende huomauttaa.

Raportti perustuu tutkimukseen, jossa nuoria pyydettiin arvioimaan eri kielten – etenkin skandinaavisten kielten – ymmärtämistä ja osaamista. Tässä poimintoja tuloksista:

• Kaikkien Pohjoismaiden nuorista 62 prosenttia kokee, että norjaa ja ruotsia on helppo ymmärtää.
• Tanskaa pitää helposti ymmärrettävänä vain 26 prosenttia vastaajista.
• Helpoimpana skandinaavisten kielten ymmärtämistä pidetään Norjassa ja Färsaarilla.
• Varsinkin Suomessa, Islannissa ja Grönlannissa on suhteellisen paljon niitä, joiden mielestä jonkin tai useamman skandinaavisen kielen ymmärtäminen on vaikeaa.
• Lähes kaikki Pohjoismaiden nuoret (95 prosenttia) pitävät englantia helposti ymmärrettävänä. Englannin vaikutus on ylipäätään vahvaa. Jopa 65 prosenttia vastaa, että itseään on joskus helpompi ilmaista englanniksi kuin äidinkielellä, ja 62 prosenttia sanoo, että englannilla on suuri vaikutus omaan kieleen.
• Kaksi kolmasosaa on kuitenkin sitä mieltä, että ruotsin, norjan tai tanskan ymmärtäminen on tärkeä osa pohjoismaista yhteenkuuluvuutta.

”Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?” -raportin löydökset ovat linjassa tutkijoiden 2000-luvulla havaitseman kehityksen kanssa. Myös aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuorten kyky ymmärtää skandinaavisia kieliä on heikentynyt ja että heidän englannin taitonsa on huomattavasti parempi kuin aiempien sukupolvien. Kehitystä selittää muun muassa englannin vaikutus ja se, miten uusi teknologia ja sosiaalinen media ovat muuttaneet nuorten viestintätapoja, kielenkäyttöä ja kulttuurin kulutusta.

Kun nuorilta kysyttiin, mitä kieltä he käyttävät tavatessaan toista skandinaavista kieltä puhuvan henkilön, jopa 60 prosenttia ilmoittaa valitsevansa englannin. Siitä voisi helposti päätellä, että pohjoismainen yhteishenki on rapautumassa. Truls Stende on kuitenkin eri mieltä.

– Tulosten pohjalta voisi ajatella, että pohjoismainen yhteenkuuluvuus on vaikeuksissa. Mutta ehkä kielten ymmärtäminen ei ole niin tärkeä osa yhteenkuuluvuutta kuin tähän saakka on ajateltu. Vuonna 2017 toteutetussa kyselytutkimuksessa suurin osa vastaajista katsoi, että Pohjoismaiden tärkeimpiä yhteistyöperusteita olivat kielten keskinäisen ymmärtämisen sijasta yhteiskuntien samankaltaisuus ja yhteiset arvot, Stende sanoo.

Vaikka kieli ei näytä olevan nuorille kaikkein tärkein yhteistyön kohde, henkilökohtaisella tasolla he pitävät kieltä silti tärkeänä keskinäisen ymmärtämisen kannalta. Kielten kannalta tilanne ei siis ole joko – tai vaan sekä – että.

Lisätietoja haluavat voivat lukea raportin verkkojulkaisuna (linkki alla). Raportti on myös ladattavissa PDF-tiedostona.