Suomen ja islannin kielen asema vahvistuu Pohjoismaiden neuvostossa

31.10.18 | Uutinen
Stortinget Nordiska rådets session 2018
Photographer
Johannes Jansson/norden.org
Pohjoismaiden neuvosto on päättänyt tänään, että neuvostolla on viisi virallista kieltä: islanti, norja, ruotsi, suomi ja tanska. Päätöksellä on suuri periaatteellinen merkitys, ja se on tulosta vuosia jatkuneista ja välillä haastavistakin keskusteluista.

Päätöksen perusteluissa Pohjoismaiden neuvosto nostaa esille demokratian ja tasa-arvon ja korostaa erityisesti sitä, että kaikilla parlamentaarikoilla tulee olla oikeus ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti omalla äidinkielellään. Pohjoismaiden kielet määritellään yhdenvertaisiksi myös vuonna 2012 hyväksytyssä nykyisessä työjärjestyksessä, mutta neuvoston suomalaiset ja islantilaiset jäsenet ovat kokeneet tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Nyt tehty päätös kaikkien kielten virallistamisesta edellyttää työjärjestyksen uudistamista.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on tyytyväinen.

– On hienoa, että olemme päässeet asiassa eteenpäin. Se, että kaikki kansalliskielet saavat virallisen kielen aseman neuvostossa, on tärkeä yhdenvertaisuuskysymys. 

Uudistus voimaan vuonna 2020

Neuvoston kokouksiin järjestetään tarvittaessa jo nyt suomen ja islannin tulkkaus, ja kaikki keskeiset asiakirjat käännetään suomeen ja islantiin. Tulkkaustarve on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, mikä kasvattaa kustannuksia. Neuvoston päätöksessä todetaan, että uudistuksen budjettivaikutuksia on tarkasteltava lähemmin, joten muutos tulee voimaan vasta vuoden 2020 alussa. Neuvosto selvittää osana valmisteluja myös etätulkkauksen käyttöönottoa kustannusten karsimiseksi.

Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön työkielet ovat jatkossakin norja, ruotsi ja tanska. Neuvosto korostaa kuitenkin päätöksessään, että sihteeristössä on aina oltava henkilöstöä, joka hallitsee perusteellisesti myös islannin ja suomen.
Pohjoismaiden neuvoston työkieliasia tuli ajankohtaiseksi, kun Suomen ja Islannin valtuuskunnat tekivät syksyllä 2016 ehdotuksen suomen ja islannin muuttamisesta työkieliksi. Asiasta on sittemmin keskustelu puheenjohtajistossa, ja sitä käsiteltiin neuvoston Helsingin-istunnossa vuonna 2017. Siellä sovittiin, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan päätettäväksi Oslon-istuntoon.

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Michael Tetzschner pitää kielikompromissia hyvänä, joskin kustannukset huolettavat. 

– Meidän on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät nouse niin paljon, että tulee paineita siirtyä englantiin, hän sanoo.