Tule mukaan tekemään Pohjolasta vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää

07.04.21 | Uutinen
Demonstrasjon
Photographer
Li-An Lim / Unsplash
Pohjoismaiden ministerineuvosto perustaa nyt pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä yli maa- ja toimialarajojen. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki kestävää kehitystä edistävät pohjoismaiset kansalaisjärjestöt.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat päättäneet perustaa pohjoismaisista kansalaisjärjestöistä koostuvan verkoston, jonka tavoitteena on saada järjestöt mukaan pohjoismaisen yhteistyön uuden 2030-vision toteuttamiseen. Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist on tyytyväinen siihen, että kansalaisyhteiskuntaa sitoutetaan näin pohjoismaiseen yhteistyöhön:

– On tärkeää saada kansalaisyhteiskunta aktiivisesti mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -työhön. Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla läpinäkyvää ja tarkoituksenmukaista koko Pohjolan kansalaisjärjestöille. Siksi vahvistamme nyt kansalaisyhteiskunnan roolia Pohjoismaiden ministerineuvoston työssä, Thomas Blomqvist sanoo.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on avannut hakukierroksen, jolla voi hakea pohjoismaisen kansalaisjärjestöverkoston jäseneksi. Kaikissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa on jaossa yhteensä 40 paikkaa.

Hakuaika on 7. huhtikuuta–5. toukokuuta 2021, ja haku on avoin koko Pohjolan kansalaisjärjestöille. Valinnat on määrä tehdä kesäkuun puoliväliin mennessä. 

Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla läpinäkyvää ja tarkoituksenmukaista koko Pohjolan kansalaisjärjestöille.

Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ministeri

Mikä on Visio 2030?

Visio 2030 on pohjoismaisen yhteistyön visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvoston visiotyössä on kolme strategista painopistealuetta:

  • Vihreä Pohjola – Haluamme yhdessä edistää yhteiskuntiemme siirtymistä vihreään talouteen sekä hiilineutraaliutta ja kestävää kierto- ja biotaloutta.
  • Kilpailukykyinen Pohjola – Haluamme yhdessä edistää Pohjolan vihreää kasvua, joka perustuu tietoon, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon.
  • Sosiaalisesti kestävä Pohjola – Haluamme yhdessä edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä alueella, jossa on yhteiset arvot ja jossa vahvistetaan kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia.

Ryhtyäkseen sanoista tekoihin Pohjoismaiden ministerineuvosto on laatinut toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024. Suunnitelmassa on kaksitoista strategisiin painopistealueisiin liittyvää tavoitetta, ja se ohjaa koko Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa suunnitelmakaudella. 

Gay friendly cafe
Photographer
Benjamin Suomela/norden.org

Mikä on Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnan merkitys Visio 2030:n toteutuksessa?

Pohjoismainen kansalaisyhteiskuntaverkosto koostuu kansallisten ja pohjoismaisten järjestöjen edustajista. Pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston toiminta on sektorienvälistä, mutta se jakautuu myös kolmeen alaryhmään vision strategisten painopistealueiden mukaisesti. Verkoston tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja lisätä sen tavoitteellisuutta ja koordinointia Visio 2030:n toteuttamiseksi. Näin varmistetaan visiotyön läpinäkyvyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä kansalaisjärjestöjen osallistaminen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Verkoston roolia kehitetään Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa käytävällä vuoropuhelulla sekä tunnistamalla yhteisiä toiveita ja tarpeita.

Pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston jäsenyys

Pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston jäsenet saavat mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä muiden jäsenten kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkien sektorien kanssa ja poliittisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Keinoina ovat tiedottaminen, neuvottelut, vuoropuhelu ja osallistaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön.

Työhön sisältyvät muun muassa seuraavat asiat:

  • Pohjoismaiden ministerineuvosto kutsuu verkoston yhteen tai kahteen vuotuiseen kokoukseen, joissa tiedotetaan visioon liittyvistä ajankohtaisista asioista ja keskustellaan mahdollisista yhteistyöalueista.
  • Kansalaisyhteiskuntaverkoston koordinaattori käy verkoston osallistamisesta vuoropuhelua Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkien sektorien kanssa. Sen jälkeen asiasta tehdään esitys verkostolle, joka itse päättää, mihin se haluaa keskittyä vuoden aikana.
  • Pohjoismaisen kansalaisyhteiskuntaverkoston jäsenet pitävät säännöllisesti yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvostoon toimista, joihin verkosto on päättänyt keskittyä vuoden alussa.

Jäsenten tulisi varata verkostotyöskentelyyn arviolta 6–8 työtuntia kuukaudessa. Välillä tunteja voi kertyä enemmän ja välillä vähemmän.

City garden in Helsinki
Photographer
Benjamin Suomela / Norden.org

Verkoston jäseneksi hakeminen

Verkoston jäseniksi voivat hakea kansallisten ja pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen edustajat. Jäseneksi haetaan sähköisellä lomakkeella, jossa on ilmoitettava seuraavat tiedot:

  1. tiedot omasta järjestöstä
  2. tiedot henkilöstä, joka edustaa järjestöä verkostossa
  3. verkostoon osallistumisen perustelu.

 

Sähköinen lomake löytyy täältä:

Hakuaika päättyy keskiviikkona 5. toukokuuta 2021.

 

Hakijan henkilötietojen käsittelystä ja siihen liittyvistä oikeuksista voi lukea lisää Pohjoismaiden ministerineuvoston tietosuojaperiaatteista.

Valintaprosessi

Valinnat tehdään kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Yhteensä verkostossa on tilaa 40 jäsenelle. Pohjoismaiden ministerineuvosto arvioi hakemukset seuraavin kriteerein:

  • Hakijan tulee olla jossakin Pohjoismaassa toimiva kansalaisjärjestö tai kansalaisjärjestöjen pohjoismainen yhteenliittymä.
  • Hakijan työn tulee kytkeytyä Visio 2030:n kolmeen strategiseen painopistealueeseen.
  • Hakijan tulee dokumentoida kiinnostuksensa, sitoutumisensa ja motivaationsa tavoitteelliseen Visio 2030 -yhteistyöhön, jota tehdään pohjoismaisessa kansalaisyhteiskuntaverkostossa sekä yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto painottaa jäsenvalinnoissa kansalaisjärjestöjen kansallisia kattojärjestöjä sekä kansalaisjärjestöjen pohjoismaisia yhteenliittymiä. Lisäksi pyritään tasapuoliseen jakaumaan eri Pohjoismaiden ja vision kolmen strategisen painopistealueen välillä sekä tasapainoiseen edustukseen monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja ikänäkökulmasta.