Tulevissa kriiseissä on torjuttava eriarvoisuutta
– Koronakriisi on koetellut kovalla kädellä esimerkiksi päihdeperheitä, itsemurha-alttiita nuoria ja kotiväkivallasta kärsiviä naisia. Pohjoismaissa on otettava opiksi saaduista kokemuksista ja kyettävä hallitsemaan tilannetta paremmin tulevissa kriiseissä, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Valiokunta kehottaakin yhteisessä lausunnossaan lisäämään pohjoismaista hyvinvointiyhteistyötä.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuttava
Hyvinvointivaliokunnan lausunto kytkeytyy osaltaan myös 12. toukokuuta pidettyyn Pohjoismaiden tasa-arvoministerien kokoukseen. Siinä ministerit ilmoittivat tavoittelevansa kriisivalmiutta, joka varmistaisi sukupuolten välisen tasa-arvon ja suojelisi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Valiokunnan norjalaisjäsen Nina Sandberg pitää tätä tervetulleena ja toteaa:
– Pohjola on monien silmissä alue, jolla vallitsee sukupuolten tasa-arvo. Tämä tavoite on kuitenkin vielä kaukana, mikä näkyy esimerkiksi naisiin kohdistuvan kotiväkivallan kasvuna koronakriisin aikana. Koronapandemia on entisestään korostanut kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Emme halua, että ulkoiset kriisit aiheuttavat sosiaalista eriarvoisuutta tai suuria sukupuolieroja. Pohjola on osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä edistävä alue, joten se ansaitsee erillisen kriisivalmiuskomitean.
Koronakriisi on koetellut kovalla kädellä esimerkiksi päihdeperheitä, itsemurha-alttiita nuoria ja kotiväkivallasta kärsiviä naisia. Pohjoismaissa on otettava opiksi saaduista kokemuksista ja kyettävä hallitsemaan tilannetta paremmin tulevissa kriiseissä.
Nuorisotyöttömyyden nousu uhkaa
Koronakriisin kielteiset vaikutukset näkyvät myös lasten ja nuorten keskuudessa. Nuorten Pohjoismaiden neuvosto huomauttaa, että alttiimpia näyttävät olevan ne, joilla oli jo ennestään vaikeaa:
– Erityisen vaikeaa korona-aikana on lapsilla ja nuorilla, jotka elävät esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista kärsivissä perheissä. Yhteiskunnan on kyettävä suojelemaan näitä lapsia ja nuoria nykyistä paremmin tulevissa kriiseissä, ja siinä auttaa pohjoismainen yhteistyö. Tuemme siksi lausuntoa, jonka Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta on lähettänyt tasa-arvoministereille, toteavat Nuorten Pohjoismaiden neuvoston Dag Henrik Nygård ja Margrét Steinunn Benediktsdóttir.
Koronakriisi koskettaa yhteiskunnan kaikkia osia, ja sen inhimilliset seuraukset ovat valtavat. Meillä on Pohjolassa suuri velvollisuus reagoida tähänastisiin tietoihin ja kokemuksiin, jotka koskevat koronakriisin hyvinvointivaikutuksia. Meidän on opittava toistemme toimenpiteistä, osaamisesta ja parhaista käytännöistä, jotta kykenisimme tulevissa pandemia- tai muissa kriisitilanteissa suojelemaan lapsia, vanhuksia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä nykyistä paremmin sekä varmistamaan sukupuolten tasa-arvoon panostamisen myös kriisiaikoina.
Yhteiskunnallisen kriisin ilmeisimpiä oireita ovat työttömyyden kasvu sekä alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäytön lisääntyminen. Niiden lisäksi on myös näkymättömämpiä kriisioireita, joista kärsivät esimerkiksi huono-osaisten perheiden lapset, kotiväkivaltaa kokevat naiset sekä mielenterveysongelmaiset ihmiset. Näille ryhmille tilanne on ollut erityisen raskas. Päiväkotien, koulujen ja muun lapsi- ja nuorisotoiminnan sulkeminen on vaikeuttanut pahoinvoivien lasten ja nuorten löytämistä ja auttamista. Naisten kriisikeskukset taas ovat kertoneet toimintansa ylikuormittumisesta, ja yksinäisyys ja yleinen henkinen pahoinvointi ovat olleet realiteetteja monille.
Haavoittuvassa asemassa olevat pohjoismaalaiset ovat monin paikoin joutuneet vapaapudotukseen, koska normaalit tukijärjestelmät ovat poissa toiminnasta eikä kukaan ole päässyt tarttumaan heidän tilanteeseensa. Myös sukupuolten tasa-arvo näyttää kärsineen kodeissa, ja etäopetus ja lastenhoito on monissa tapauksissa jäänyt naisille, joilla on hoidettavanaan myös päivätyö.
Kaikissa Pohjoismaissa on osoitettu rahoitusta näiden synkkien realiteettien korjaamiseen, ja toiveissa on vaikutusten lieventäminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta pitää hyvin tervetulleena kaikkia toimia, joilla pyritään torjumaan kriisin vaikutuksia sosiaali-, terveys- ja tasa-arvoalalla. Koronakriisi ei tunne maarajoja, ja kaikessa vakavuudessaan se korostaa yhteispohjoismaisen koordinaation välttämättömyyttä. Valiokunta tukee näin ollen yksimielisesti riippumattoman pohjoismaisen kriisivalmiuskomitean perustamista.
Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta
