Valiokunta: Opintotukea pohjoismaisille kansanopisto-opiskelijoille

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen työ jatkuu koronakriisistä huolimatta, ja maanantaina 27. huhtikuuta oli vuorossa Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan ensimmäinen etäkokous.

– Tehokas pohjoismainen yhteistyö tuottaa hyötyä, joka näkyy pohjoismaalaisten arjessa, eikä sen tarve vähene kriisiaikana. Siksi on tärkeää etsiä uusia työskentelymuotoja. Tämänpäiväisessä kokouksessa totesimme, että valiokunta on auttanut ratkaisemaan pohjoismaisia kansanopisto-opiskelijoita haitanneen rajaesteen, sanoo valiokunnan ruotsalainen puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson.

Ruotsin hallitus on muuttanut Pohjoismaiden neuvoston suosituksesta opintotukijärjestelmäänsä ja mahdollistanut opintotuen saamisen tietyistä ulkomaanopinnoista. Tämä auttaa ruotsalaisia kansanopisto-opiskelijoita, jotka haluavat opiskella muiden Pohjoismaiden kansanopistoissa. Opintotukiasia oli yksi monista asioista, joiden käsittely saatiin kokouksessa päätökseen.

Sen sijaan valiokunta piti puutteellisina perusteluita, joiden mukaan osteopaatin ammattinimikettä ei ole mahdollista säännellä yhteispohjoismaisesti, ja se päättikin pyytää poliittista dialogia Ruotsin sosiaaliministerin kanssa. Luonnon virkistyskäyttö on toinen painopistealue, jota valiokunta haluaa vahvistaa siitäkin huolimatta, että Pohjoismaille ei ole tällä erää tulossa yhteistä ulkoilun toimintasuunnitelmaa.

Kokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten koulutyö on järjestetty eri Pohjoismaissa ja miten eri kulttuurilaitokset ovat vastanneet koronakriisiin. Kjell-Arne Ottosson on vakuuttunut siitä, että kriisin luomat uudet edellytykset vahvistavat tarvetta pohjoismaiselle yhteistyölle, joka liittyy etenkin etäopetukseen:

– Siirtyminen digiopetukseen ja uusiin digitaalisiin kulttuurielämyksiin on rivakkaa riippumatta siitä, millainen strategia missäkin Pohjoismaassa on valittu. Uskon, että tämä aihepiiri on näkyvästi esillä valiokuntatyössä lähivuosina.