Yhteispohjoismaista pandemiatutkimusta

14.04.20 | Uutinen
Arne Flåøyen
Valokuvaaja
Kurt Gaasø
Nyt on kova tarve uudelle tutkimustiedolle, joka koskee rokotteita, hoitomuotoja ja koronaviruspandemiaan liittyviä kansallisia toimia. Pohjoismaat alkavat siksi yhdessä vahvistaa tutkimusyhteistyötään, jotta ne olisivat paremmin valmistautuneita tuleviin pandemioihin.

Maailmalla etsitään paraikaa kuumeisesti parannusta koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin. Maailman terveysjärjestö WHO antoi aiemmin tänä vuotta suosituksia tutkimustarpeista, ja nyt myös Pohjoismaat vahvistavat koronaviruspandemiaan liittyvää tutkimustaan. 

NordForskin johtajan Arne Flåøyenin mukaan laitoksella on paikkansa tässä työssä.

– Nyt on käynnisteillä paljon tutkimushankkeita, joista valtaosa liittyy virukseen sekä rokotteen ja hoitojen kehittämiseen. Hankkeita toteutetaan kaikkialla maailmassa. NordForskin erikoisalana on tutkimus, joka luo pohjoismaista hyötyä. Haluamme näin ollen tukea tutkimusta, jota voidaan toteuttaa ainoastaan Pohjoismaissa ja joka hyödyttää meidän yhteiskuntiamme. Tutkimusyhteistyön tuottmat tulokset parantavat varautumista tuleviin pandemioihin ja muihin suuriin kriiseihin, jotka koettelevat yhteiskuntiamme samalla tavalla ja samanaikaisesti. 

Kolme uutta tutkimushanketta

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordForsk-tutkimuslaitos haluaa käynnistää kolme tutkimushanketta, jotka valottavat koronaviruspandemiaa kukin omasta näkökulmastaan. Hankkeista kaksi keskittyy muun muassa rokotteisiin ja hoitomuotoihin liittyvään kliiniseen tutkimukseen, kun taas kolmas hanke keskittyy yhteiskuntaturvallisuuteen sekä Pohjoismaiden hallitusten varautumis- ja kriisinhallintatoimiin. 

NordForskin johtaja Arne Flåøyen uskoo, että kansallisista koronatoimista voidaan oppia paljon. 

– Covid-19 on suurin Pohjoismaita koetteleva kriisi sitten toisen maailmansodan. Yhteiskuntamme ovat koetuksella, ja pyrimme kaikki hoitamaan tilanteen mahdollisimman hyvin. Yleensä tavataan korostaa, että Pohjola on maailman integroitunein alue. Meneillään oleva kriisi osoittaa kuitenkin, että toimia on vaikea koordinoida yli maarajojen, Arne Flåøyen sanoo ja perustelee:  

– Kullakin maalla on omat koronastrategiansa ja -ratkaisunsa. Tutkijan näkökulmasta nykytilanne on perusteellinen kokeilu siitä, miten samaa kriisiä yritetään ratkoa eri tavoin. Tutkimusyhteistyön avulla voimme oppia toisiltamme ja parantaa siten yhteiskuntien varautumista tuleviin pandemioihin.