Simo Rundgren (Indlæg)

Arvoisa presidentti! Käsittelemme siis Suomen valtuuskunnan enemmistön allekirjoittamaa jäsenehdotusta, joka on sitten saanut elinkeinovaliokunnassa arvoisensa käsittelyn Pohjoismaiden talousyhteistyöstä arktisella alueella.

Yleisesti on helppo yhtyä valiokunnan puheenvuoron esittäneen edustaja Suutarin analyysiin tilanteesta arktisella alueella ja sen merkityksestä. Minusta tässä esitetty lisäys toiseen että-lauseeseen kestävästä näkökulmasta on myös kannatettava.

Suomen esityksessä oli myös mukana Arktiseen neuvostoon liittyen ajatus siitä, että Euroopan unioni saataisiin sinne pysyväksi tarkkailijaksi. Valiokunta toteaa lausunnossaan, että tämä on syytä siirtää puhemiehistön käsittelyyn. Toivon, että se saa siellä myönteisen näkemyksen.

Kolme asiaa haluaisin nostaa tässä esille.

On erittäin tärkeää, että otamme Pohjoismaissa vakavasti ympäristöyhteistyön, jota tuossa alkuperäisessä jäsenehdotuksessa esitämme. Me toimimme niin lähellä raja-alueita, että omat toimenpiteemme kussakin maassa vaikuttavat ympäristöön toisessa maassa. Siksi olisi hyvä laatia arktiselle alueelle yhteiset ympäristönormit, joita sekä kaivosteollisuudessa että muutoinkin energiateollisuudessa noudatetaan. Kaivosprojektit ovat rajat ylittäviä projekteja, ja erityisesti vesienhallinta siellä on haasteellista arktisissa olosuhteissa. Siksi tämä alkuperäisessä esityksessämme ollut ympäristönäkökulma on syytä painokkaasti jatkokäsittelyssä ottaa huomioon.

Meillä on esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä 550 kilometriä pitkä yhteinen rajajoki, ja juuri tämän vesistön molemmin puolin sama yhtiö rakentaa kaivosta esimerkiksi Pajalassa ja Kolarissa aivan rajan pintaan niin, että on erittäin tärkeää, että otamme vakavasti tämän vesienhallintakysymyksen.

Siinä on myös kysymys EU-yhteistyöstä, sillä tiedän, että on mahdollista saada, jos yhdessä näihin panostamme esimerkiksi tuolla rajajokialueilla, Euroopan unioni isoksi rahoittajaksi.

Toinen kysymys tässä on työvoimakysymys. Ihmiset tulevat liikkumaan kaikkien kolmen Pohjoismaan alueella Pohjoiskalotilla näissä kaivoksissa töissä. Se on otettava huomioon.

Kolmantena, mistä täällä on jo aikaisemmin meillä ollut puhetta, ovat liikennelogistiikkaratkaisut, jotka tukevat tuolla sekä ihmisten liikkumista, matkailun toimintoja että etenkin kaivosten liikennetarpeita.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade president! Vi behandlar alltså ett medlemsförslag som undertecknats av en majoritet i Finlands delegation och som sedermera fått en värdig behandling i näringsutskottet i fråga om Nordens ekonomiska samarbete på det arktiska området.

Allmänt taget är det lätt att hålla med utskottets talesman, ledamot Suutaris analys av läget i den arktiska regionen och dess betydelse. Jag tycker att det föreslagna tillägget till den andra att-satsen om en hållbar synvinkel också är värt att understöda.

När det gäller Arktiska rådet innehöll Finlands förslag också en tanke om att Europeiska unionen borde fås med som en permanent observatör. Utskottet konstaterar i sitt yttrande att detta bör behandlas av presidiet. Jag hoppas att det får ett positivt bemötande.

Jag vill lyfta fram tre saker.

Det är mycket viktigt att vi i Norden tar allvarligt på miljösamarbetet som vi föreslår i vårt ursprungliga medlemsförslag. Vi agerar så nära gränsområdena att våra egna åtgärder i vart och ett land påverkar miljön i ett annat land. Därför vore det bra att göra upp gemensamma miljönormer för den arktiska regionen som både gruvindustrin och energiindustrin i övrigt skulle följa. Gruvprojekt är gränsöverskridande projekt, och speciellt vattenförvaltningen är en utmaning i arktiska förhållanden. Därför är det skäl att ge den miljösynvinkel som fanns i vårt ursprungliga förslag stor tyngd i den fortsatta behandlingen.

Vi har till exempel en 550 kilometer lång gemensam gränsälv mellan Finland och Sverige, och på bägge sidor av just detta vattendrag bygger samma bolag en gruva helt invid gränsen, i Pajala och Kolari, så det är mycket viktigt att vi tar den här vattenförvaltningsfrågan på allvar.

Det handlar också om EU-samarbete, för jag vet att det är möjligt att få med Europeiska unionen som en stor finansiär om vi satsar på dessa frågor till exempel i denna gränsälvsregion.

En annan fråga är arbetskraften. Människor kommer att röra sig mellan alla tre nordiska länder på Nordkalotten för att arbeta i dessa gruvor. Det måste beaktas.

För det tredje – och det har vi redan tidigare talat om här – har vi trafik- och logistiklösningarna som stöder såväl människorna som rör sig på området, turismfunktionerna som i synnerhet gruvornas trafikbehov.