19 rajaestettä poistettu

Tanskassa työskentelevillä pohjoismaisilla lähihoitajilla on ollut vaikeuksia ammattipätevyyden tunnustamisessa. Tanska on esimerkiksi katsonut norjalaisten lähihoitajien tarvitsevan lisäkoulutusta ja -harjoittelua.

 
Norjan väestörekisteriin kirjoille haluavien taas on pitänyt todistaa ensin, että heillä on työ ja asunto. Tätä ovat pitäneet kohtuuttomana ihmiset, jotka ovat lähteneet Norjaan työskentelemään.
 

Nämä ovat esimerkkejä pohjoismaiselle yhteistyölle raportoiduista vapaan liikkuvuuden esteistä, jotka on hiljattain saatu ratkaisua kokonaan tai osittain. 

Tieto ilmenee rajaesteneuvoston uudesta toimintakertomuksesta, joka ulottuu tammikuusta 2018 kesäkuuhun 2019. 

Kansalaisten ja rajaesteneuvoston välisenä yhdyssiteenä toimivat pohjoismaiset neuvontapalvelut: Info-Pohjola, Grensetjänsten Norge-Sverige, Øresunddirekt ja Pohjoiskalotin rajaneuvonta. Ne kaikki ottavat vastaan rajaesteitä koskevia kysymyksiä ja vinkkejä kansalaisilta.

Sen jälkeen rajaesteneuvoston jäsenet pyrkivät vaikuttamaan kansallisiin ministereihin, viranomaisiin tai toimialajärjestöihin rajaesteiden poistamiseksi. 

Rajaesteneuvoston tehtävänä on auttaa toteuttamaan visiota Pohjolasta maailman integroituneimpana alueena.

– Rajaesteneuvosto tekee vaikuttamistyötä, mutta sen tulokset riippuvat aina kansanedustajien, ministerien ja virkamiesten kyvystä ja halusta muuttaa lakeja ja sääntöjä. Siksi on tärkeää, että meillä on vahva yhteinen visio: Pohjolasta tulee maailman integroitunein alue, sanoo Siv Friðleifsdóttir, joka on toiminut pohjoismaisen rajaesteneuvoston puheenjohtajana vuonna 2019. 

Yksi kuluneiden 18 kuukauden aikana ratkaistuista esteistä koskee Suomessa asuvien ja Norjassa työskentelevien rajatyöntekijöiden oikeutta potilasmatkojen korvaamiseen. 
Suomi on lisäksi poistanut ”neljän kuukauden sääntönsä”, joten Suomessa työskentelevät voivat nyt saada lapsilisää, sairauspäivärahaa ja vanhempainrahaa ilman odottelua. Aikaisemmin etuuksiin vaadittiin neljän kuukauden asuminen Suomessa. 

Rajaesteneuvoston tuleva puheenjohtaja, tanskalainen Bertel Haarder kaipaa nyt ratkaisuja joihinkin isoihin rakenteellisiin esteisiin:

– Rajaesteneuvosto on vauhdittanut työtään ja ratkaissut odotettua enemmän rajaesteitä. Nyt edessä ovat kuitenkin vaikeat kysymykset: Toisessa Pohjoismaassa työskentelevät tai toiseen Pohjoismaahan investoivat pohjoismaalaiset tarvitsevat pohjoismaisen henkilötunnuksen ja sähköisen henkilöllisyyden. Tarvitsemme yhteisiä rakentamismääräyksiä, ja meidän tulisi tunnustaa toistemme tutkinnot, jotta ihmiset voisivat hakea töitä kaikkialta, Bertel Haarder listaa. 
 

Sähköinen henkilötunnus, rakentamismääräysten yhdenmukaistaminen ja ammattipätevyyden automaattinen tunnustaminen ovat kolme suurta pohjoismaista liikkuvuuspanostusta, joita alakohtaiset ministerineuvostot päättivät hiljattain priorisoida poliittisesti.