Britt Bohlin lopettaa Pohjoismaiden neuvostossa

– Syyt ovat täysin henkilökohtaisia, Britt Bohlin kertoo. Täytän helmikuussa 65 vuotta, ja se on Ruotsissa yleinen eläkeikä. Riskiryhmän kuuluva mieheni on pysytellyt pandemiatilanteen vuoksi Ruotsin-kodissamme, kun taas työ on pitänyt minut osittain Kööpenhaminassa. Haluan viettää elämääni nykyistä enemmän perheen kanssa. Nykytilanne ei yksinkertaisesti ole kiva, Britt Bohlin toteaa.

Koronaan saakka työ oli kuitenkin kiinnostavaa ja jännittävää.

– Tämä on ollut yhteistyön kannalta dramaattista aikaa, Bohlin pohtii.
Hän mainitsee yhteistyön koetinkivistä vuoden 2015 pakolaisvirrat ja muistaa Pohjoismaiden neuvoston silloisen istunnon, joka pidettiin Reykjavikissa lokakuussa.

– Syntyi sellainen vaikutelma, että hallitukset olivat puhuneet vaikeasta tilanteesta oikeastaan vain median kautta, kunnes yhtäkkiä oltiin samassa huoneessa. Pohjoismaiden neuvosto tarjosi hallituksille kokous- ja keskustelufoorumin, ja vuoropuhelu alkoi sen jälkeen versoa yhä enemmän, Britt Bohlin sanoo. Pohjoismaiden neuvostolla oli tilanteessa erittäin tärkeä rooli ja täydellinen ajoitus.

Bohlin mainitsee myös kaudellaan tehdyt uudistukset.

– Osallistuin ennen oman johtajakauteni alkua neuvoston Oslon-istuntoon syksyllä 2013. Istuin siellä seuraamassa keskusteluja, joista suuri osa vaikutti hyviltä ja kiinnostavilta. Välillä oli kuitenkin tylsää ja pitkäveteistä. Ajattelin, että jos minä kerran koen näin, moni muu kokee varmasti sanoin, hän sanoo ja nauraa.

Oivallus johti Pohjoismaiden neuvoston työskentelyn uudistamiseen. Valiokuntien määrää karsittiin työn tehostamiseksi, ja myös neuvoston työjärjestystä muutettiin. Nyt kaikista uusista jäsenehdotuksista käydään lähetekeskustelu istunnossa.

– Se lyhentää käsittelyaikaa. Käsiteltävät asiat ovat myös entistä ajankohtaisempia, kun prosessi ei venähdä liian pitkäksi.

Tällä hetkellä yhteistyöilmapiiri on viilentynyt, Britt Bohlin toteaa.

– Korona on jättänyt jälkensä. Pohjolan raja-alueet ovat saaneet pahasti takkiinsa, ja maiden välisen koordinaation puute on luonut ongelmia.
Samalla Bohlin haluaa korostaa yhtä korona-ajan myönteistä seurausta:

– Olemme oppineet hyödyntämään digiratkaisuja ja saaneet jopa kokoustulkkauksen toimimaan. Tavoitteenamme on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki, joten osa Pohjoismaiden neuvoston kokouksista järjestetään etänä myös pandemian jälkeen, Bohlin sanoo.

– Poliittista keskustelua ei kuitenkaan voi kokonaan siirtää verkkoon, vaan se vaatii kohtaamista kasvokkain. Etäisyyden päästä on vaikea rakentaa hyviä suhteita, mutta etäratkaisut auttavat niiden ylläpidossa, Bohlin tiivistää.

Britt Bohlinin seuraajan etsiminen alkaa välittömästi, ja neuvoston uuden johtajan on määrä aloittaa työssään helmikuun 2021 alussa.