Hyvinvointipolitiikka ja taloudellinen kestävyys kulkevat käsi kädessä

– Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että kansalaisten hyvinvointiin panostaminen tukee kestävää talouskasvua. Kestävän kasvun keinoin voidaan vahvistaa sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Pekonen kertoi näkemyksistään sosiaali- ja terveysministerien teemakeskustelussa, jossa pohdittiin hyvinvointipolitiikan ja kestävän talouspolitiikan keskinäishyötyjä Pohjoismaissa.

Hyvinvointitalous on olennainen osa Suomen ja Islannin kansallista politiikkaa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen havainnollisti teemakeskustelussa sitä, miten hyvinvointitalous voidaan nähdä monialaisena lähestymistapana, jossa ihmisten hyvinvoinnilla on suora kytkös kansantalouteen. Pelkistäen voidaan todeta näin: taloudelliseen kestävyyteen on hyvät edellytykset, jos Pohjolassa on terve, tasa-arvoinen ja koulutuksessa tai työelämässä oleva väestö, joka on tuottelias ja innovatiivinen ja jolla on ennen kaikkea käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tätä näkökulmaa tukee OECD:n julkaisema raportti, jonka mukaan terveen talouden, vahvan koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ja turvallisen yhteiskunnan välillä vallitsee myönteinen keskinäisriippuvuus.

Vaikka Pohjoismailla onkin hieman eri näkökulma hyvinvointitalouteen, teema on erittäin tärkeä kaikille. Tanskan sosiaali- ja vanhuspalveluministeri Astrid Krag kertoi, että Tanskassa on otettu mallia Suomesta sosiaalitalouden rahaston perustamisessa ja että maan kunnista 1/3 työskentelee sosiaalitaloudellisen investointimallin pohjalta. Ruotsissa ja Ahvenanmaalla kiinnitetään suurta huomiota väestörakenteeseen väestön ikääntyessä, ja Norjan ministeri mainitsi prioriteettina viranomaisten ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen välisen kumppanuuden. Färsaarelaisen terveys- ja sosiaalipolitiikan keskiössä on mielenterveys. Asian merkitys on korostunut entisestään koronapandemian aikana, painotti Färsaarten terveysministeri Kaj Leo Holm Johannesen.

Kokouksessa tarkasteltiin kuluneen vuoden koronahaasteita hyvinvointitalouden näkökulmasta. Vaikka Pohjoismaat ovat selvinneet monia muita maailman maita paremmin, ministerien mukaan täälläkin on silti parantamisen varaa. Puhetta oli varsinkin tasa-arvosta ja siitä, miten koronan vaikutukset näyttävät jakautuneen epätasa-arvoisesti monin paikoin Pohjolaa. Kielteisistä vaikutuksista ovat kärsineet muita ryhmiä enemmän nuoret, naiset sekä vammaiset ja huono-osaiset ihmiset.

Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovat yksimielisiä siitä, että maiden on tehtävä yhteistyötä ja opittava toistensa hyvinvointitaloudellisista panostuksista, koska se tuo lisäarvoa alan kansallisiin toimiin. Hyvinvointitalous kytkeytyy konseptina suoraan Pohjoismaiden ministerineuvoston 2030-visioon, jonka mukaan Pohjola on vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä. Samaten se nivoutuu YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja sen hyvinvointipoliittisiin tavoitteisiin.