Hyvinvointitaloutta koronan aikaan

Pohjoismaat ovat selvinneet korona-ajasta monia muita maailman maita paremmin. Nordic Welfare Forum 2021 -tapahtumassa kävi kuitenkin selväksi, että myös meillä on petrattavaa. Erityisesti korostettiin tasa-arvon tärkeyttä ja sitä, että pandemian vaikutukset näyttävät jakautuneen Pohjolassa epätasa-arvoisesti monin paikoin. Kielteisistä vaikutuksista ovat kärsineet muita ryhmiä enemmän nuoret, naiset sekä vammaiset ja huono-osaiset ihmiset. Osalla nuorista mielenterveys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja koettu hyvinvointi ovat romahtaneet ennennäkemättömällä tavalla. Koronakuolleisuus on ollut joissakin etnisissä vähemmistöryhmissä yli kaksinkertainen muihin ryhmiin verrattuna, ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat työntekijät ovat muita todennäköisemmin menettäneet työnsä pandemian aikana.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskaudella on keskitytty siihen, miten Pohjoismaat voisivat nykyistä enemmän hyödyntää hyvinvointitaloudellista lähestymistapaa koronakriisin hoidossa ja hyvinvointimallin vahvistamisessa. Hyvinvointitalous voidaan nähdä monialaisena lähestymistapana, jossa ihmisten hyvinvoinnilla on suora kytkös kansantalouteen. Pelkistäen voidaan todeta näin: taloudelliseen kestävyyteen on hyvät edellytykset, jos Pohjolassa on terve, tasa-arvoinen ja koulutuksessa tai työelämässä oleva väestö, joka on tuottelias ja innovatiivinen ja jolla on ennen kaikkea käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. 

Suomi on itse näyttänyt Tanskan ja Islannin ohella tietä tämän ajattelutavan omaksumisessa jo vuosien ajan, mutta vastaavia toimia on toteutettu kaikissa Pohjoismaissa.

– Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että kansalaisten hyvinvointiin panostaminen tukee kestävää talouskasvua, Aino-Kaisa Pekonen totesi toimiessaan sosiaali- ja terveysministerinä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on siksi käynnistänyt Tanskan aloitteesta hankkeita, joiden tavoitteena on selvittää hyvinvointitalouspanostuksista ja sosiaalisista investoinneista saatuja kokemuksia valtion ja kuntien tasolla. Pitkällä aikavälillä on tarkoitus kehittää alusta, jolla maat voisivat jakaa tuloksiaan ja ottaa mallia toistensa toimivista panostuksista.

Nordic Welfare Forum 2021 -tapahtumassa kerrottiin myös siitä, miten covid-19 on vaikuttanut Pohjolan ulkopuolella. Luvut osoittavat, että mielenterveys on kärsinyt pandemian aikana maasta riippumatta. Ranskassa toimivan OECD:n WISE-keskuksen (Center for Well-Being, Inclusion, Sustainablity and Equal Opportunity) johtaja Romina Boarini totesi, että kansalaisten mielenterveys on korona-aikana heikentynyt tuntuvasti. 15 OECD-maasta kerätyn datan mukaan yli 25 %:lla ihmisistä oli masennus- tai ahdistusoireilua vuonna 2020. Kokemukset yksinäisyydestä, hajaannuksesta ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestä kasvoivat niin ikään: joka viides vastaaja 22 eurooppalaisesta OECD-maasta tunsi vuoden 2021 alussa itsensä yksinäiseksi suurimman osan aikaa tai koko ajan. Pandemian ensimmäisinä kuukausina näin koki joka seitsemäs.