Inflaatio ja tuottavuus pääaiheina Pohjoismaiden valtiovarainministerien kokouksessa
Korkean inflaation hillitseminen on ollut valtiovarainministerien keskeinen prioriteetti kahden viime vuoden aikana. Vaikka hintojen nousu on taittunut useimmissa Pohjoismaissa, haasteena on yhä sitkeä inflaatio ja sen kielteiset seurannaisvaikutukset Pohjoismaiden talouksiin ja työmarkkinoihin. Ministerit keskustelivat Pohjoismaiden rahapolitiikan painopisteistä korkeana pysyvän inflaation ja muiden riskien pohjalta. Esimerkkinä on geopoliittinen tilanne, joka syntyi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Kasvupotentiaalin ja kilpailukyvyn vahvistamista
Ministerit pohtivat, mitä Pohjoismaat voivat tehdä yksinään ja yhdessä tuottavuuden ja alueen kasvun vahvistamiseksi. Keskustelun lähtökohtana oli OECD:n esitys, joka sisälsi Pohjoismaille kohdistettuja suosituksia – osa niistä OECD:n viimeisimmästä Going for Growth 2023 -raportista. Pohjoismaiden tuottavuus on maailman kärkeä, mutta tuottavuuden kasvu on ollut jo vuosia vähäistä, kuten muissakin kehittyneissä talouksissa.
– On tärkeää, että keskustelemme yhteisistä finanssipoliittisista haasteista ja siitä, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyö voi tukea kansallisia panostuksia ja vahvistaa siten Pohjolan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä, totesi kokousta johtanut Islannin talous- ja rahaministeri Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttir. Islannilla on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus tänä vuonna.
Pohjoismaisia kokemuksia sähkötuista
Ministerit keskustelivat myös kokemuksista, joita Pohjoismaat ovat saaneet sähkötuista. Maat ovat ottaneet vuosien 2022–2023 korkeiden sähkönhintojen vuoksi käyttöön useita tukitoimia, jotka on suunnattu etenkin hinnannousun kurittamille kotitalouksille ja yrityksille. Kokouksessa päätettiin vahvistaa yhteispohjoismaista kokemuspohjaa, joka liittyy väliaikaisiin sähkötukiin. Se voi auttaa kehittämään politiikkatoimia vastaavien tulevien kriisien yhteydessä.
Pohjoismaiden valtiovarainministerit kokoontuvat lähtökohtaisesti kerran vuodessa keskustelemaan yhteisistä talous- ja rahapoliittisista haasteista ja siitä, miten alan yhteistyö voi tuottaa Pohjoismaille lisäarvoa. Seuraava kokous on määrä järjestää vuonna 2024, jolloin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus on Ruotsilla.
On tärkeää, että keskustelemme yhteisistä finanssipoliittisista haasteista ja siitä, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyö voi tukea kansallisia panostuksia ja vahvistaa siten Pohjolan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä.
