Pohjoismaiden neuvosto: Koronakriisi on paljastanut suuria ongelmia

Monet tehdyistä päätöksistä ovat olleet oikeita, mutta maiden hallitukset ovat tehneet myös päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia Pohjolan rajattomuudelle ja avoimuudelle. Näin todettiin Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 istunnossa käydyssä pääministereiden ja Pohjoismaiden neuvoston jäsenten keskustelussa.

Kööpenhaminassa pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston 73. Istunnossa Pohjoismaiden neuvosto oli kutsunut Pohjoismaiden pääministerit keskustelemaan siitä, mitä Pohjola voi oppia koronakriisistä. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että menneen puolentoista vuoden vaikeista ajoista on selvitty meillä paremmin kuin monessa muussa maassa. Monet hallitusten toteuttamista toimista saivat kuitenkin rakentavaa palautetta Pohjoismaiden neuvostolta.

– Pohjoismaat ovat yleisesti ottaen selvinneet pandemiasta melko hyvin, ja monet päätöksistä ovat olleet oikeita. On kuitenkin tehty myös joitakin vähemmän oikeita päätöksiä, ehkä jopa huonoja, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder totesi tiukasti. Hän viittasi tuoreeseen kyselytutkimukseen, jonka mukaan vain yksi kymmenestä Pohjoismaiden asukkaasta on sitä mieltä, että Pohjoismaat ovat tehneet hyvää yhteistyötä koronapandemian aikana.

Se, että vain yksi kymmenestä Pohjoismaiden asukkaasta pitää pohjoismaista yhteistyötä koronakriisin aikana onnistuneena, johtuu muun muassa raja-alueiden haasteista.

– Raja-alueiden asukkaille ajatus Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena tuntuu todella kaukaiselta, Ruotsin pohjoismainen yhteistyöministeri Anna Hallberg totesi.

Mielipiteet Pohjoismaiden välisten rajojen laajamittaisesta sulkemisesta koronakriisin aikana jakautuivat. Monet pääministereistä tähdensivät rajojen sulkemisen välttämättömyyttä tartuntojen leviämisen ehkäisemisen kannalta. Useat Pohjoismaiden neuvoston jäsenistä puolestaan painottivat tarvetta löytää ratkaisuja rajojen pitämiseksi avoimena alueen kansalaisille – myös kriisiaikoina.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto olivat yhtä mieltä siitä, että pohjoismaisessa yhteistyössä on opittu kriisistä ja tulevaisuudessa vastaavat tilanteet hoidetaan vieläkin paremmin. Se varmistetaan tiiviimmän koordinoinnin ja tiedonvaihdon, paremman varautumisen sekä kriisiyhteistyöhön sitoutumisen avulla.

– Tavoitteenamme tulee olla pohjoismaisen yhteistyön ja kriisivalmiuden vahvistaminen. Meidän on pidettävä kiinni visiostamme, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä, pääministeri Sanna Marin sanoi.