Pohjoismaiden neuvosto toivoo pääministereiltä enemmän yhteistyötä kriisiaikoina
Läkare gör ett coronatest.
Kirjeessään puheenjohtajisto viittaa yhteiskuntaturvallisuusstrategiaan, jonka Pohjoismaiden neuvosto yksimielisesti hyväksyi istunnossaan lokakuussa 2019. Puheenjohtajisto kehottaa Pohjoismaiden hallituksia toteuttamaan strategian sisältämät ehdotukset ja mainitsee erityisesti ehdotuksen, jonka mukaan Pohjoismaiden hallitusten tulisi koordinoida toimiaan tärkeiden lääkkeiden ja terveydenhuollon muun materiaalin saatavuuden varmistamiseksi.
Kirjeessään puheenjohtajisto korostaa päivitetyn pohjoismaisen riskianalyysin ja valmiussuunnitelman tarvetta sekä ehdottaa riippumattoman pohjoismaisen kriisivalmiuskomitean asettamista.
”Korona ei tunne rajoja”
Puheenjohtajisto haluaa Pohjoismaiden auttavan toisiaan koronakriisin aikana tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstön ja lääketieteellisen välineistön saatavuudessa. Lisäksi puheenjohtajisto tähdentää parhaisiin käytänteisiin liittyvää tiedonvaihtoa.
– Koronapandemia ei tunne rajoja, joten yhteistyötä on tehtävä yli maarajojen. Pohjoismailla on poikkeuksellisen läheiset suhteet ja maailmanluokassa ainutlaatuinen keskinäinen luottamus. Nyt meidän on osoitettava, että aito ystävyytemme kestää myös kriisiaikoina, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir. Hän viittaa samalla pohjoismaisen yhteistyön uuteen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman integroitunein alue.
Taloustoimia koordinoitava
Kirjeessä todetaan myös, että hallitusten tulee minimoida kielteiset seuraukset, joita matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet Pohjoismaiden vapaalle liikkuvuudelle. Lisäksi hallituksia kehotetaan arvioimaan epidemiatoimien ennakoivaa koordinointia, jotta voitaisiin ehkäistä uusien rajaesteiden syntyä.
Puheenjohtajisto haluaa Pohjoismaiden koordinoivan talouden elvytystoimia koronakriisin jälkeen. Päähuomion tulisi kirjeen mukaan kohdistua jatkossakin kestävään kehitykseen sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.
Puheenjohtajisto kehottaa hallituksia niin ikään vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä ja pohjoismaista koordinointia esimerkiksi WHO:ssa ja EU:ssa.
Kirjeessään Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto ilmaisee suurkiitokset kaikille koronaviruksen vastatoimiin osallistuville ja mainitsee erityisesti terveydenhuoltohenkilöstön antaman valtavan panoksen.
Pääministerien kirje on luettavissa kokonaisuudessaan alla.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Pääministeri Mette Frederiksen
Pääministeri Sanna Marin
Pääministeri Katrín Jakobsdóttir
Pääministeri Erna Solberg
Pääministeri Stefan Löfven
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Bárður á Steig Nielsen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Kim Kielsen
Maaneuvos Veronica Thörnroos
20. huhtikuuta 2020
Pohjoismaiden väliset verkostot ovat vahvat ja kattavat. Maillamme on paljon samoja piirteitä ja yhteisiä arvoja. Meitä yhdistävät vahvat siteet eivät ole kuitenkaan syntyneet itsestään. Ne ovat tulosta pitkäaikaisesta tiiviistä yhteistyöstä kaikkia yhteiskunnan aloja edustavien laitosten, järjestöjen ja yksityishenkilöiden välillä. Pohjoismaiden pääministerien hyväksymän 2030-vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Covid-19-pandemia ei kunnioita valtioiden rajoja. Sen vuoksi meidän on tehtävä yhteistyötä yli rajojen. Maiden välistä ystävyyttä ja luottamusta koetellaan nyt.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto haluaa kiittää tärkeästä työstä, jota tehdään pandemian rajoittamiseksi ja sairastuneista huolehtimiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstö ja monet muut antavat valtavan ison panoksen.
Pandemia menee ohitse ja paremmat ajat odottavat. Edessä on kuitenkin monia haasteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Maiden talous on kärsinyt pandemian vaikutuksista. Epävarmat ajat ovat hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja demokratian vastaisille voimille. Kyberhyökkäykset ja disinformaatio ovat edelleen suuri uhka. Koronavirus voi tulla takaisin, joko samanlaisena tai muuntuneena. Muita epidemioita voi myös puhjeta. Ilmastouhka on edelleen olemassa, ja se lisää tulvien, metsäpalojen ja äärisääilmiöiden vaaraa. Myös muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat edelleen uhkana. Emme pysty käsittelemään näitä uhkia ilman rajat ylittävää yhteistyötä.
Sen vuoksi kehotamme Pohjoismaiden hallituksia
- toteuttamaan mahdollisimman nopealla aikataululla Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian sisältämät ehdotukset. Strategia hyväksyttiin yksimielisesti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa syksyllä 2019 ja lähetettiin sen jälkeen hallituksille. Viittaamme erityisesti ehdotukseen, että Pohjoismaiden hallitukset koordinoivat toimiaan tärkeiden lääkkeiden ja terveydenhuollon muun materiaalin saatavuuden varmistamiseksi. Haluamme korostaa myös yhteisen pohjoismaisen tilannekuvan, hallintorakenteen ja johtajuuden tärkeyttä. Lisäksi tarvitaan päivitetty pohjoismainen riskianalyysi ja valmiussuunnitelma. Maiden tulee asettaa riippumaton pohjoismainen kriisivalmiuskomitea.
- minimoimaan kielteisiä seurauksia matkustusrajoituksista, joita on jouduttu ottamaan käyttöön Pohjoismaiden välille. Tämä koskee erityisesti raja-alueita. Hallitusten tulee arvioida, miten Pohjoismaiden toimia epidemiatilanteissa voidaan ennakoivasti koordinoida siten, että vältetään liikkuvuuden rajoitukset ja muut rajaesteet Pohjoismaissa. Tämä koskee ennen kaikkea rajat ylittäviä työmatkalaisia. Hallitusten tulee antaa pohjoismaisten yhteistyöministerien (MR-SAM) tehtäväksi koordinoida tätä työtä.
- vahvistamaan yhteistyötä covid-19-pandemian ja tulevien pandemioiden torjumiseksi. Tiedonvaihto parhaista käytänteistä on tärkeää jatkossakin. Pohjoismaiden tulee auttaa toisiaan tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan. Tämä koskee myös terveydenhuoltohenkilöstöä ja lääketieteellistä välineistöä. Viittaamme terveydenhuollon varautumistoimia ja avunantoa kriisi- ja katastrofitilanteissa koskevaan pohjoismaiseen sopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 2003, ja pohjoismaiseen solidaarisuusjulistukseen vuodelta 2011.
- koordinoimaan talouden elvyttämiseen ja vahvistamiseen tähtääviä panostuksia Pohjoismaissa ja huomioimaan jatkossakin vihreän ja kestävän kehityksen sekä heikossa asemassa olevat ryhmät. Hallitusten tulee myös koordinoida Pohjoismaiden toimia, joilla tuetaan covid-19-pandemian takia vaikeuksiin joutuneiden maiden taloutta tai terveydenhuoltoa. Kyse on Euroopan maista, mutta myös kehitysmaista, joiden yhteiskuntien rakenteet ovat heikot ja joiden on sen vuoksi vaikea käsitellä tämäntyyppisiä kriisejä.
- vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä ja pohjoismaista koordinointia WHO:ssa ja EU:ssa, jotta maailman maat voivat paremmin auttaa toisiaan ja koordinoida toimia covid-19-pandemian ja muiden globaalien uhkien aikana.
Pohjoismaat ovat osoittaneet kerta toisensa jälkeen olevansa vahvempia yhdessä. Jatkakaamme näin.
Ystävällisin terveisin
Silja Dögg Gunnarsdóttir Britt Bohlin
Pohjoismaiden neuvoston presidentti neuvoston johtaja
Annette Lind Heidi Greni
Aron Emilsson Linda Modig
Bertel Haarder Martin Kolberg
Christian Juhl Michael Tetzschner
Erkki Tuomioja Oddný G. Harðardóttir
Gunilla Carlsson Steinunn Þóra Árnadóttir
Hans Wallmark Wille Rydman
