Pohjoismainen lastenkirjallisuus vaikeiden yhteiskunnallisten aiheiden kuvaajana

Antologia ”På tværs af Norden – Social holdbarhed i nordisk børne- og ungdomslitteratur” on tulosta ainutlaatuisesta yhteistyöstä, johon on osallistunut pohjoismaisia tutkijoita, kirjailijoita ja kuvittajia. He ovat selvittäneet laajalla kammalla sitä, miten nuorille pohjoismaalaisille suunnatuissa kirjoissa käsitellään vaikeita aiheita, kuten väkivaltaa, kuolemaa ja sairautta, mutta myös huumoria ja unelmaa paremmasta maailmasta. Nyt ilmestynyt antologia on viimeinen osa trilogiasta.

Otsikoissa puhutaan nykyään toistuvasti ilmastokriisistä ja ympäristötuhosta. Kestävä kehitys on kuitenkin niin moniaalle haarautuva käsite, että sen tarkastelu kirjallisuusnäkökulmasta ei ole ihan helppoa. Yleensä kestävä kehitys jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen. Niistä sosiaalinen ulottuvuus keskittyy ihmiseen.

– Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat kovassa kurssissa. Olipa kyse taloudesta, tuotannosta, kulutuksesta, maahanmuutosta tai sisä- ja ulkopolitiikasta, kestävyyttä ja vastuullisuutta pidetään takeena vakaudesta ja pitkäjänteisyydestä (jotka ovatkin kestävyyden ytimessä), kirjoittaa kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Peter Kostenniemi Tukholman yliopistosta.  Hän tarjoaa artikkelissaan esimerkkejä myös kestämättömän kehityksen kuvauksista:

– Postapokalyptiset zombikertomukset kuvaavat kestämätöntä kehitystä äärimmillään: elävät kuolleet ruokkivat itsensä elävillä, luonnonvarat ehtyvät kerskakulutuksen vuoksi, ja ihmissuhteet johtavat vihanpitoon ja kilpailuun.
 

Miten pohjoismainen lasten- ja nuortenkirjallisuus kommentoi tätä sosiaalisen kestävyyden ihannetta. Onko se ylipäätään mahdollista? Filosofian tohtori ja Aarhusin yliopiston DPU-laitoksen apulaisosastopäällikkö Anna Karlskov Skyggebjerg kuvailee pohjoismaisia kuvakirjoja varsin ujostelemattomiksi:

– Pohjoismaisissa kuvakirjoissa tartutaan usein tabuaiheisiin. Tästä huolimatta usein kuulee kysyttävän, onko lapsiyleisölle mahdollista kirjoittaa sodasta ja muista traumaattisista kokemuksista.

Antologiassa keskustellaan eri näkökulmista siitä, voiko nuortenkirjallisuudella olla yhteiskuntaa parantava tehtävä. Lisäksi todetaan, että vaikka kirjallisuus haluaisi hyvää, tarina ei silti välttämättä ole imelä.

– Sosiaalisesti kestävä lastenkirjallisuus ottaa pikemminkin etäisyyttä poliittisiin iskulauseisiin ja tarjoaa esteettisen kokemuksen siitä, että jokin on pielessä ja kaipaa muutosta, sanoo Göteborgin yliopiston kirjallisuustieteen professori Olle Widhe.

Malmön yliopiston englannin kirjallisuuden professori Björn Sundmark kuvaa puolestaan sitä, miten sosiaalisen kestävyyden saavuttamiseen on kaksi keskenään ristiriitaista perusnäkökulmaa: staattinen ja dynaaminen. Näkökulmat löytyvät myös kirjallisuudesta:

– Toisaalta on Melukylä-nostalgiaa ja fantasian feodaalisia keskiaikaisia maailmoja, joissa roolit ovat (useimmiten) lukkoon lyötyjä, ennustettavia ja turvallisia. Sitten on LGBTI-kirjojen ja monimuotoisuutta kuvaavan kirjallisuuden lupaus muutoksesta, mahdollisuudesta ja potentiaalista. Ne laulavat sosiaalisesta kestävyydestä ihan eri sävelin.

Aarhusin opettajankoulutuslaitoksen johtaja, filosofian tohtori Nadia Mansour tutkii lasten- ja nuortenkirjallisuuden vähemmistörepresentaatioita:

– Ajan omassa monikulttuurisen kirjallisuuden tulkinnassani sitä, että monikulttuurisuuteen keskityttäisiin kansallisissa kertomuksissa. Pyrin vahvistamaan kansallista yhteenkuuluvuutta kirjoittamalla vähemmistöjä osaksi kansallista tarinaa.

Antologiaan osallistuneet kirjailijat ja kuvittajat, kuten Jesper Wung-Sung ja Jenny Lucander, Zakiya Ajmi ja Sara Lundberg sekä Karen Siercke ja Adam O. ovat tehneet kuusi uniikkia kertomusta. Antologia sisältää myös tutkimuspainotteisia esseitä sosiaalisesta epävakaudesta, vähemmistöistä ja monimuotoisuudesta sekä kirjallisuuden kestävästä kiertokulusta. Toimittaja ja projektipäällikkö Sofie Hermansen Eriksdatter sanoo näin:

– Antologioita edeltäneet seminaarit ovat olleet merkittäviä kohtaamispaikkoja, joissa tutkijat, kirjailijat, kuvittajat ja kasvattajat koko Pohjolasta ovat päässeet kohtaamaan sekä vaihtamaan kokemuksia ja ideoita. Ne ovat olleet moniammatillisia ja -esteettisiä verkostotapaamisia, joissa seminaariohjelma on mahdollistanut ammatillisen ristipölytyksen.

Toimittajat Mia Österlund ja Maria Lassén-Seger suhtautuvat luottavaisesti pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tulevaisuuteen: 

– Kasvualustan on oltava hedelmällinen, jotta meille syntyisi uusia lastenkirjallisuuden jättiläisiä haastamaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, katsomaan sitä karvoihin sekä kirjoittamaan ja piirtämään unohtumattomia kirjallisia hahmoja ja ympäristöjä. Se on sosiaalisesti kestävän lastenkirjallisuuden itsestään selvä peruspilari.

”På tværs af Norden” on kolmesta antologiasta koostuva sarja, joka on osa Pohjoismaiden kulttuuriministerien ”LØFTET”-nimistä lasten- ja nuortenkirjallisuuspanostusta. Sen keskiössä on ollut vuotuinen monitieteinen seminaari, joka käsittelee ajankohtaista pohjoismaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Seminaarien pohjalta julkaistujen antologioiden tekstit ovat ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä.