Pohjoismaisen liikenneyhteistyön virallistaminen askelen lähempänä

Pohjoismaiden neuvosto on lähes neljän vuoden ajan luonut painetta Pohjoismaiden hallituksille, jotta ne perustaisivat erillisen infrastruktuuriministerineuvoston ja vahvistaisivat siten suurten infrastruktuuriasioiden koordinaatiota.

Pohjoismaiden neuvoston mielestä koordinaation parantaminen on välttämätöntä, jotta Pohjola voisi saavuttaa pääministerien 2030-vision tavoitteet. Visio edellyttää sitä, että Pohjoismaat koordinoivat politiikkaansa luodakseen kestäviä maa-, meri- ja lentoliikenneratkaisuja. Kyse on esimerkiksi satamien ja merenkulun sähköistämisestä, lentoliikenteen sähköistämisestä, kestävistä tavarankuljetuksista ja pohjoismaista luotijunayhteyttä koskevasta suunnitelmasta. 

– Asia on ollut vireillä jo monia vuosia. Pohjoismaiden neuvosto päätti vuonna 2018 yksimielisesti korostaa liikenneyhteistyön virallistamisen tärkeyttä, ja tukenaan sillä on koko elinkeinoelämä. Lisäksi 12 raja-aluekomiteaa on ilmaissut haluavansa erillisen liikenneministerineuvoston. En aio luovuttaa ennen kuin asia saadaan maaliin, sanoo Stein Erik Lauvås, joka on Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan liikennevastaava.

Asia on nytkähtänyt eteenpäin Pohjoismaiden ministerineuvoston Norjan puheenjohtajakaudella vuonna 2022. Norja toteaa puheenjohtajakauden ohjelmassaan haluavansa vahvistaa liikenneyhteistyötä. Nyt Norjan liikenneministeri tekee asiasta käytännön ehdotuksen:

– Pohjoismaiden ministeriöiden välillä on hyvää yhteistyötä ja säännöllisiä tapaamisia. Olen myös kokenut, että pohjoismaisten kollegojen kanssa tekemäni virallinen ja epävirallinen yhteistyö on sujunut hyvin. Norja on valmis ottamaan askelen eteenpäin liikenneministerineuvoston perustamiseksi, mutta asiasta ei ole täyttä yksimielisyyttä maiden välillä. Keskustelemme aiheesta, kun tapaamme ensi viikolla Fredrikstadissa, Norjan liikenneministeri Jon-Ivar Nygård sanoo.

Suomi on odottavalla kannalla. Liikenneministeri Timo Harakka ei halua torjua yhteistyön virallistamista, mutta kysyy, mitä virallistamisella oikeastaan halutaan saavuttaa.

– Minun puolestani voimme jatkaa nykymuotoista hyvää yhteistyötä ja tehdä ehkä pitkällä aikavälillä strategista harkintaa yhteistyön virallistamisesta. Yhteistyön epävirallisuus tekee siitä joustavaa ja tehokasta, mutta suhtaudun rakentavasti myös virallistamisasiaan, Timo Harakka pohtii.

Yhteistyön virallistamiseen on suhtautunut Pohjoismaista torjuvimmin Ruotsi. Maassa on kuitenkin uusi hallitus, eikä nykyinen kanta ole vielä selvillä. Sosiaalidemokraattista ryhmää edustava ruotsalaisparlamentaarikko Åsa Karlsson toteaa, että myös Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunta tukee vaatimusta yhteistyön virallistamisesta.

– En tiedä, mitä mieltä Ruotsin uusi ministeri on asiasta, mutta Pohjoismaiden neuvostossa me olemme täysin yksimielisiä ratkaisun tarpeellisuudesta. Haluamme, että infrastruktuuriministerineuvosto perustetaan. Nyt onkin kiinnostavaa kuulla Ruotsin uuden ministerin kanta asiaan, Åsa Karlsson sanoo.