Uuden pohjoismaisen ruoan tulevaisuus: kymmenen konkreettista ideaa
Pohjoismaiden ministerineuvoston uudessa raportissa ehdotetaan muun muassa pohjoismaista keittotaidon opetussuunnitelmaa peruskouluihin, pohjoismaisen elintarvikeneuvoston perustamista ja strategista vuoropuhelua yhteispohjoismaisesta elintarvikelainsäädännöstä.
Malmössä pidettiin joulukuussa Nordic Food Innovation Summit -konferenssi, johon kokoontui ruoka-alan sidosryhmiä eri puolilta Pohjolaa Uusi pohjoismainen keittiö -manifestin 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Konferenssin tavoitteena oli valjastaa käyttöön osallistujien kollektiivinen kokemus ja luovuus ja kehittää siten konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan lisätä ruokakulttuuria ja ruokajärjestelmiä koskevaa yhteistyötä Pohjoismaissa.
Keskustelujen tulokset ovat nyt saatavilla raporttina.
Vuonna 2004 julkaistu Uusi pohjoismainen keittiö -manifesti käynnisti pohjoismaisen ruokakulttuurin muutoksen. Manifestissa korostettiin luonnon voimaa, painotettiin paikallisten tuotteiden laadukkuutta ja tarjottiin visio herkullisesta mutta silti terveellisestä ja ekologisesti kestävästä keittiöstä. Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä, ja ilmastokriisi sekä väestön heikentyneet ruoanlaittotaidot edellyttävät uusia aloitteita.
Välttämätön ruokasiirtymä
Ruokajärjestelmiemme muuttaminen on välttämätöntä, jotta Pohjoismaiden Visio 2030, Agenda 2030 -toimintaohjelma ja Pariisin sopimuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Pohjoismailla on monia yhteisiä ruokaan liittyviä haasteita, ja yhteistyön lisääminen voi olla yksi avaintekijä, joka auttaa varmistamaan vahvan varautumisen sekä kestävät ja kriisinsietokykyiset ruokajärjestelmät kaikkialla Pohjolassa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann toteaa näin: ”Kriisien ja suurten geopoliittisten muutosten keskellä on tärkeää, että Pohjoismailla on yhteisiä tavoitteita ja sitoumuksia yli maarajojen. Kiitos sidosryhmille siitä, että olette antaneet uutta virtaa kansanliikkeelle, jossa on paljon potentiaalia vihreän siirtymän, kansanterveyden ja kriisinkestävyyden edistämiseen.”
Ruoka-alan yrittäjä Claus Meyer sanoo puolestaan näin: ”Ruoan tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen on yksi tehokkaimmista käytössä olevista keinoista, jos haluamme luoda yhteiskuntia, jotka ovat nykyistä paremmassa sopusoinnussa planetaaristen rajojen kanssa. Olemme kehittäneet Pohjolasta 20 vuodessa globaalin gastronomian ja makuelämysten keskuksen. Nyt on aika toteuttaa Uusi pohjoismaisen ruoka -liikkeen varsinainen tavoite: laaja, kansanomainen ruokakulttuuri, joka edistää terveyttä, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä ja joka voi inspiroida muuta maailmaa toteuttamaan välttämättömän ruokasiirtymän. Malmössä kehitetyt ja nyt julkaistut ideat voivat kaikki edistää tätä seuraavaa vaihetta.”
Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeriön alaisen Madkulturen-laitoksen johtaja Judith Kyst kommentoi julkaisua seuraavasti: ”Uusi pohjoismainen ruoka on tehnyt suuren vaikutuksen kulinaarisena liikkeenä ja antanut nostetta koko Pohjolan ravintola-alalle. Jos omaksumme saman lähestymistavan laajempaan ruokakulttuuriin, jokapäiväisestä ruoasta ja arjen aterioista voi tulla nykyistä kiinteämpi osa ilmasto-, kansanterveys- ja varautumistyötä. Malmön Innovation Summit osoitti, että pohjoismaisessa yhteistyössä on paljon halukkuutta ja hedelmällisiä mahdollisuuksia edistää laajempaa ruokakulttuuria. Konferenssin poikimat kymmenen aloitetta tarjoavat työlle erinomaisen lähtökohdan.”
Nordic Food Innovation Summitin järjesti Pohjoismaiden ministerineuvosto yhteistyössä Meyers Madhus -viestintäyrityksen, tanskalaisen Madkulturen-laitoksen sekä pohjoismaisen maatalous- ja elintarviketutkimuksen komitean (NKJ) kanssa.
Kiitos sidosryhmille siitä, että olette antaneet uutta virtaa kansanliikkeelle, jossa on paljon potentiaalia vihreän siirtymän, kansanterveyden ja kriisinkestävyyden edistämiseen.
