Vahvempi yhteenkuuluvuus – pohjoismaisen turvallisuuden ja varautumisen uusi aika

02.04.25 | Uutinen
President of Finland Alexander Stubb

Finlands President Alexander Stubb taler foran Nordisk råds 87 parlamentarikere i Finlands Riksdag i Helsingfors.

Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/norden.org

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhuu Pohjoismaiden neuvoston 87 parlamentaarikolle Suomen eduskunnassa.

Pohjoismaiden neuvosto oli koolla teemaistunnossa Helsingissä 1. huhtikuuta ja keskusteli pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden tärkeydestä nykyisessä turvallisuustilanteessa. Avauspuheenvuoron piti tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka keskittyi pohjoismaiseen luottamukseen, yhteenkuuluvuuteen ja arvoperustaan.

Luottamus on Pohjoismaiden kultaa

– Ympärillä myrskyää, presidentti Stubb kuvaili epävarmaa maailmantilannetta. Hän totesi, että pohjoismainen yhteisö ja yhteistyö tuntuvat kaiken muutoksen keskellä vakaalta ja turvalliselta peruskalliolta. 

Presidentti Stubb korosti, että pohjoismainen luottamus ja hyvinvointivaltion perustana olevat yhteiset arvot – demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävyys – ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Arvoja ei saa pitää selviöinä, vaan niitä on suojeltava.

– Luottamus on Pohjoismaiden kultaa. Tämä on uskomattoman arvokas kollektiivinen henkinen pääoma, Stubb muistutti.

Ruotsin siviilipuolustusministeri: Varautumista ja kriittistä infrastruktuuria vahvistettava

Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin keskittyi omassa puheessaan siihen, että Pohjoismaiden on vahvistettava varautumistaan erityisesti huoltovarmuuden, energiahuollon ja infrastruktuurin aloilla.

– Nyt on aika ymmärtää, että elämme uudessa paradigmassa, jossa tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettava sopeutuminen uusiin aikoihin, ministeri sanoi. 

Ministeri Bohlinin lisäksi useat Pohjoismaiden neuvoston edustajat huomauttivat, että varautumisessa ei ole kyse vain sotilaallisesta voimasta. Kyse on myös vahvasta sosiaalisesta ja taloudellisesta infrastruktuurista, jossa hyvinvointivaltiolla on keskeinen rooli. Useat edustajat korostivat lisäksi, että varautumiseen on tärkeää ottaa mukaan koko Pohjola – mukaan lukien Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/norden.org

Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin on jo pitkään muistuttanut, että Ruotsin on syytä vahvistaa varautumistaan. Teemaistunnossa hän korosti Pohjoismaiden välisen sekä Baltian maiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä työssä, jossa maat pyrkivät varautumaan kriiseihin ja pahimmassa tapauksessa sotaan.

Turvallisuus ja varautuminen muutakin kuin puolustusta

Istunnon kyselytunnilla ja teemakeskustelussa ilmeni laaja poliittinen yksimielisyys, jonka mukaan Pohjoismaiden on vahvistettava kokonaismaanpuolustukseen ja varautumiseen liittyvää yhteistyötään. Samalla useat Pohjoismaiden neuvoston jäsenet mainitsivat aloja, joilla Pohjoismailla on vielä puutteita: 

– Kun kriisi iskee, ihmiset kääntävät usein katseen sisäänpäin. Meidän pitää kuitenkin ottaa oppia pandemiasta ja käynnistää virallinen ja vahva pohjoismainen liikenneyhteistyö. Kriisiaikoina ei kaivata enää uusia rajasulkuja, sanoi Pohjoismaiden neuvoston kasvu- ja kehitysvaliokunnan puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson. 

Kestävä Pohjola -valiokunnan Emma Berginger huomautti puolestaan, että turvallisuudessa on kyse muustakin kuin sotilaallisesta puolustuskyvystä: 

– Ilmasto-, ympäristö- ja ekokriisit ovat aikamme suurimpia turvallisuusuhkia, ja Pohjoismaiden on kohdattava nekin yhdessä. 

Useat edustajat korostivat myös hyvinvointivaltion roolia kokonaisvarautumisessa, erityisesti lääkkeiden huoltovarmuudessa ja terveydenhuollon varautumisessa. Koronapandemia paljasti terveydenhuollon pohjoismaisen varautumisyhteistyön heikkoudet, joista meidän on otettava opiksemme, tähdensi Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Eva Lindh. 

Presidentti Alexander Stubb huomautti avajaispuheessaan, että pohjoismainen yhteisö on vahvin puolustuksemme epävarmoina aikoina. Puhetta seuranneessa keskustelussa Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan Veronica Honkasalo jatkoi ajatuksen kehittelyä ja totesi kulttuurin ja koulutuksen olevan keskeinen osa siviilivalmiutta. Ne auttavat sekä ehkäisemään kriisejä että vahvistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä.  

Emma Berginger fra utvalget for et holdbart Norden
Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/norden.org

Kestävä Pohjola -valiokunnan Emma Berginger pyytää puheenvuoroa täysistuntokeskustelussa.

Pohjoismaiden neuvoston tuleva rooli

Keskustelu osoitti selvästi, että pohjoismaisella yhteistyöllä ja Pohjoismaiden neuvostolla on tärkeä rooli maiden välisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa niin arjessa kuin kriisiaikoinakin. Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlinin mukaan meidän on huolehdittava siitä, että maiden väliset siteet pysyvät vahvoina. Lisäksi hän korosti Pohjoismaiden neuvoston institutionaalista merkitystä yhteistyön ylläpidossa ja kehittämisessä.  

Pohjoismaiden neuvostoa johtava puheenjohtajisto osallistui tiistaina iltapäivällä Nordefcon kokoukseen Helsingissä yhdessä Pohjoismaiden parlamenttien puolustusvaliokuntien edustajien ja Suomen puolustusministeri Antti Häkkäsen kanssa.

Peppi Pitkätossu sai viimeisen sanan

Tasavallan presidentti päätti puheenvuoronsa lastenkirjallisuudesta poimimallaan kuuluisalla sitaatilla: 

– Muistamme, mitä Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu julisti voiton hetkellä: ”Jos on tavattoman vahva, täytyy olla myös tavattoman kiltti.” 

Vahvuus velvoittaa, hän muistutti, ja tämä viesti on Pohjoismaille yhtä tärkeä kuin mitä se oli Peppi Pitkätossulle. 

Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto 2025

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto käsitteli teemaistunnossa myös Pohjoismaiden hallitusten vastausta ”pohjoismaisen yhteistyön perustuslain” eli Helsingin sopimuksen uudistamiseen ja antoi julkilausuman Pohjoismaiden neuvoston tuesta Grönlannille.