Rajaesteneuvosto vaatii raja-alueiden huomioimista henkilöllisyystarkastusten käyttöönotossa

– Ymmärrämme kyllä, että lain ja järjestyksen ylläpito sekä kansallisen turvallisuuden suojelu edellyttävät poliittisia toimia. Pyydämme kuitenkin, että niitä ei tehtäisi pohjoismaisten raja-alueiden kustannuksella, Pohjoismaiden vapaata liikkuvuutta edistävä rajaesteneuvosto kirjoittaa hallitukselle lähettämässään kirjeessä.

Ruotsin uuden hallituksen ja sen tukipuolueen ruotsidemokraattien solmimassa Tidön sopimuksessa on mukana ehdotus selvityksestä, joka koskee henkilöllisyystarkastusten mahdollista palauttamista Ruotsiin suuntautuvassa bussi-, juna- ja matkustajalauttaliikenteessä. Syynä on laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuminen.

Myös Ruotsin entisellä hallituksella oli vastaava ehdotus, mutta se luopui suunnitelmista saatuaan huomattavaa kritiikkiä alueellisilta ja kansallisilta toimijoilta.

Rajaesteneuvosto mainitsee kirjeessään Juutinrauman alueen esimerkkinä raja-alueesta, joka kärsi merkittävästi esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaisista rajatarkastuksista. Tarkastukset aiheuttivat Juutinrauman alueen yli 18 000 pendelöijälle huomattavia myöhästyksiä ja logistisia haasteita.

Skånen lääninhallitus on tehnyt Ruotsin hallituksen kanslian toimeksiannosta selvityksen, joka osoittaa tarkastusten aiheuttaneen haittaa tanskalais-ruotsalaisille työmarkkinoille.

– Uudet henkilöllisyys- ja rajatarkastukset olisivat kova isku rajan yli pendelöiville ihmisille ja yli rajojen toimiville yrityksille. Ruotsin raja-alueilla on kova tarve toimiville yhteisille työmarkkinoille. Niitä tarvitsevat ennen kaikkea työnantajat ja alueilla pendelöivät noin 45 000 pohjoismaalaista, sanoo rajaesteneuvoston vuoden 2022 puheenjohtaja Vibeke Hammer Madsen.

Madsen korostaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

– Meidän on osana visiotavoitteiden toteuttamista poistettava pendelöijien ja elinkeinoelämän rajaesteitä sen sijaan, että luomme uusia. Tältä pohjalta rajaesteneuvosto kehottaa jättämään kaikki pohjoismaiset raja-alueet henkilöllisyystarkastusten ulkopuolelle. Vuoden 2015 pakolaiskriisistä ja pandemiasta saadut kokemukset puhuvat selvää kieltä, Madsen sanoo.

Pandemiavuosina tunnistettiin yli 120 häiriötä tai rajaestettä, jotka johtuivat kansallisista maahantulorajoituksista, ja pahimpina kärsijöinä olivat raja-alueet.

Rajaesteneuvosto viittaa Ruotsin hallitukselle lähettämässään kirjeessä myös pohjoismaisten yhteistyöministerien kesäkuussa 2022 hyväksymään julkilausumaan. Siinä todetaan, että maat aikovat vaalia tiivistä vuoropuhelua ja hyvää tiedonvaihtoa ennen kansallista päätöksentekoa, joka saattaa vaikuttaa raja-alueiden tilanteeseen.

Rajaesteneuvosto kehottaa hallitusta myös tiiviiseen dialogiin rajaesteneuvoston ja raja-aluetoimijoiden kanssa ennen mahdollisten selvitysten ja päätösten tekoa.

Kirje on lähetetty infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlsonille, oikeusministeri Gunnar Strömmerille, maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergardille ja EU-ministeri Jessika Roswallille, joka toimii myös pohjoismaisena yhteistyöministerinä.

Rajaesteneuvosto on riippumaton poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvoston sihteeristö sijaitsee Pohjoismaiden ministerineuvoston Kööpenhaminan-sihteeristössä. Neuvostossa on yhteensä kymmenen jäsentä, joista kahdeksan tulee Pohjoismaista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Lisäksi mukana ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Pohjoismaiden neuvoston edustaja.