Pohjoismaisten yhteistyöministerien julkilausuma

27.06.22 | Julkilausuma
Pohjoismaisten yhteistyöministerien julkilausuma 27. kesäkuuta 2022

Tietoja

Kaksi pandemiavuotta ovat korostaneet kansainvälisen ja alueellisen yhteistyön merkitystä vakavien terveyskriisien hoidossa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan taas on muistuttanut siitä, että lähialueillamme käytävä sota on muutakin kuin vain teoreettinen mahdollisuus. Erilaisten kriisien yhteydessä nähdään, miten tärkeää on kohdata haasteet yhdessä läheisimpien kumppaniemme kanssa EU:ssa, Natossa sekä tiiviin pohjoismaisen perheen kesken.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja voima ovat saaneet vahvistuksen näissä kriisitilanteissa. Samalla huomasimme, että pandemia asetti yhteiskunnillemme monia uusia haasteita. Monet niistä koskivat myös pohjoismaista yhteistyötä – varsinkin sen myötä, kun yhteistyön kulmakiviin kuuluvaa vapaata liikkuvuutta rajoitettiin. Olemme yksimielisiä siitä, että saaduista myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista on otettava oppia. Pohjoismaissa tulee olla helppo elää, työskennellä, opiskella ja harjoittaa yritystoimintaa yli maarajojen. 

Pohjoismaiden pääministerit korostivat julkilausumassaan marraskuussa 2021, että kriisinhallinta- ja varautumisyhteistyötä on syytä entisestään vahvistaa. Vastuu tästä on kansallisilla viranomaisilla, ja kehitystyötä tehdään parhaillaan Pohjoismaiden ministerineuvoston terveys- ja muilla sektoreilla sekä muissa yhteistyörakenteissa, kuten siviilivalmiuteen keskittyvässä Haga-yhteistyössä ja pohjoismaisessa NORDEFCO-puolustusyhteistyössä. Kriisien yhteydessä vastuuviranomaisemme tekevät läheistä yhteistyötä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa.

Me pohjoismaiset yhteistyöministerit

  • olemme saaneet pääministereiltä tehtäväksi johtaa ja koordinoida työtä, jossa Pohjolasta pyritään tekemään vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tehtävä on voimassa myös kriisiaikoina. Seuraamme siksi tiiviisti työtä, jota nyt tehdään kriiseihin liittyvän varautumisyhteistyön vahvistamiseksi.
  • olemme saaneet tärkeän vastuun pohjoismaisen näkökulman esillä pitämisestä maidemme välillä ja kansallisissa hallituksissa sekä haasteiden ja mahdollisuuksien selkeyttämisestä varsinkin kriisitilanteissa.
  • teimme pandemian aikana aloitteen haasteita koskevan vuoropuhelun tiivistämisestä ja olemme huomanneet, miten tärkeää hyvä tiedonvaihto on ennen kansallista päätöksentekoa, joka liittyy maidemme väliseen vapaaseen liikkuvuuteen tai joka muuten vaikuttaa muihin Pohjoismaihin.
  • haluamme ylläpitää vuoropuhelua ja hyödyntää pandemian aikana saatuja kokemuksia. Tällä tavoin haluamme edistää sitä, että uuden kriisin koittaessa voitaisiin sopia yhdessä keinoista, joilla kyettäisiin ehkäisemään tai mahdollisimman tehokkaasti rajoittamaan kriisinhallinnan kannalta välttämättömien päätösten kielteisiä vaikutuksia vapaaseen liikkuvuuteen. Tässä yhteydessä meillä on yhteinen intressi ja erityinen vastuu raja-alueidemme tilanteesta.
  • olemme siksi yksimielisiä siitä, että kunkin kriisitilanteen aikainen puheenjohtajamaa huolehtii omasta tai toisen Pohjoismaan aloitteesta siitä, että yhteistyöministerit tapaavat edistääkseen nopeaa ja hyvää viestintää sekä pohjoismaisten näkökulmien mahdollisimman hyvää huomioimista.
  • olemme myös erityisessä vastuussa rajaestekysymyksistä. Olemme siksi antaneet pohjoismaiselle rajaesteneuvostolle uuden ja entistä vahvemman toimeksiannon, joka liittyy vapaan liikkuvuuden esteiden ehkäisyyn ja niiden poistamisen edistämiseen. Olemme tehneet aloitteen neuvoston kanssa käytävän vuoropuhelun tiivistämisestä sekä normaalitilanteessa että kriisitilanteissa.

Visiomme Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena velvoittaa meidät huolehtimaan siitä, että pohjoismainen ulottuvuus huomioidaan kaikissa päätöksissämme ja että teemme kriisitilanteissa mahdollisimman paljon yhteistyötä ja vaalimme läheistä pohjoismaista yhteenkuuluvuuttamme. Pohjoismaisina yhteistyöministereinä haluamme kantaa tämän vastuun yhdessä.

Contact information