Sähköiset terveyspalvelut kaikkien ulottuville

10.09.21 | Uutinen
Digital sundhed
Valokuvaaja
Maud Lervik

 

 

 

 

 

 

 

 

Digitaaliset terveyspalvelut parantavat hyvinvointia, mutta digitalisaation eteneminen tuottaa osalle pohjoismaalaisista päänvaivaa. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta toivookin Pohjoismaiden ministerineuvoston luovan edellytyksiä sille, että ikääntyneet ja muut digiloikan väliinputoajat pääsevät hyödyntämään verkkolääkäripalveluita tasa-arvoisesti.   

– Ikääntyneet pitää saada mukaan Pohjoismaiden yli hyökyvään digitalisaation aaltoon, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää verkkolääkäripalveluita ja muita digitaalisia terveys- ja hyvinvointipalveluita, sanoi Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan jäsen Eva Lindh valiokunnan syyskokouksessa. Verkkolääkäripalveluiden käyttö on yleistynyt viime vuosina monissa Pohjoismaissa. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla digitaaliset mahdollisuudet tuovat toivottua täydennystä fyysisille lääkärikäynneille.

Tasa-arvoinen saavutettavuus keskeistä

Valiokunnan mielestä on tärkeää laatia pohjoismainen katsaus verkkolääkäripalvelujen vaikutuksesta terveydenhuoltoon. Valiokunta päätyikin puoltamaan ehdotusta siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvostolle suositetaan selvityksen tekemistä verkkolääkäripalvelujen myönteisistä ja kielteisistä seurauksista, kuten palveluiden tasa-arvoisesta saavutettavuudesta. Alkuperäisen jäsenehdotuksen takana on Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä.    

Ikääntyneet pitää saada mukaan Pohjoismaiden yli hyökyvään digitalisaation aaltoon, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää verkkolääkäripalveluita ja muita digitaalisia terveys- ja hyvinvointipalveluita.

 

Eva Lindh, Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan jäsen

Ikääntyneet päätymässä jonon hännille

Ehdotusta ja Eva Lindhin lausuntoa puoltavat selvät luvut, joiden mukaan varsinkin ikääntyneillä, vähän koulutetuilla ja pienituloisilla on vaikeuksia uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ruotsin sosiaalihallituksen tilanneraportti ”Tillståndet och utvecklingen inom hälso- och sjukvård 2020” (Terveydenhuollon tila ja kehitys 2020) osoittaa, että vain hälyttävät 4 prosenttia 66–75-vuotiaista käytti kansallista verkkolääkärisovellusta. Yli 76-vuotiaiden ryhmässä luku oli 3 prosenttia. Digitaaliset terveyspalvelut haastavat täten periaatteen, jonka mukaan apua annetaan ensisijaisesti suurimmille avuntarvitsijoille.

– Jos ikääntyneiden digitaidot ovat puutteelliset, he uhkaavat päätyä jonon hännille, Eva Lindh huomauttaa.    

Terveydenhuollon henkilöstö avainasemassa

Onneksi ongelmaan on jo tarjolla apua ja inspiraatiota. Tämä ilmeni, kun valiokunta tapasi kokouksessaan Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen johtajan Eva Franzénin sekä ruotsalainen Haja-asutuslääketieteellisen keskuksen (Glesbygdsmedicinskt centrum) Andreas Lundqvistin ja Niclas Forslingin. Nämä kaksi organisaatioita sekä Pohjoismainen aluekehityksen keskus Nordregio toteuttivat vuosina 2018–2020 hankkeen Hoivaa ja huolenpitoa etänä. Hanke oli Pohjoismaiden ministerineuvoston priorisoima ja tukema, ja sen käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajamaa Ruotsi. Hankkeen tuloksena oli mm. raportti ”Digital Health Care and Social Care”.

– Hankkeen tulokset osoittavat, että avainasemassa on terveydenhuollon henkilöstön oma digiosaaminen ja kyky välittää sitä digihaasteita kokeville kansalaisille ja näiden läheisille, kertoo Glesbygdsmedicinskt centrumin Niclas Forsling.