Uudistettu yhteistyö tuottaa enemmän pohjoismaista hyötyä

14.09.18 | Uutinen
6 på gaden - Dagfinn Høybråten
Valokuvaaja
Ane Cecilie Blichfeldt
Pohjoismainen yhteistyö on entistä merkityksellisempää. Organisaatio toimii aiempaa paremmin ja reagoi nopeammin, ja yhteistyön sisältö nivoutuu entistä selkeämmin alueen kulloiseenkin poliittiseen asialistaan. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston uudistusprosessista tehdyssä arvioinnissa, joka julkistettiin 20. kesäkuuta.

Nyt tehtyä arviointia voidaan pitää täydennyksenä ja vahvistuksena aiemmalle tutkimukselle, jossa yhteistyötä arvioi koko Pohjolan väestö. Tuore arviointi perustuu haastatteluihin, joita on tehty Pohjoismaiden ministerineuvostossa työskentelevien tai siihen läheisesti kytkeytyvien poliitikkojen, virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tällä kerralla arvioitiin Pohjoismaiden ministerineuvoston uudistusprosessia, joka on ollut meneillään kuluneet neljä vuotta.

Tiivistäen voidaan todeta, että uudistus saa erittäin hyvän yleisarvosanan.

Halusimme suoraan sanottuna eroon pelkän kokousjärjestäjän roolista.

– Tavoitteenamme oli tehdä poliittisesta yhteistyöstä entistä merkityksellisempää ja luoda tehokas sihteeristö, joka tukee poliitikkoja tärkeiden ja ajankohtaisten asioiden edistämisessä sekä pohjoismaisen hyödyn luomisessa kansalaisille, sanoo pääsihteeri Dagfinn Høybråten. Halusimme suoraan sanottuna eroon pelkän kokousjärjestäjän roolista, hän lisää.

Arviointi osoittaa tavoitteiden täyttyneen. Tärkeimmistä myönteisistä tuloksista voidaan mainita alakohtaiset strategiaselvitykset, joita riippumattomat asiantuntijat ovat laatineet Pohjoismaiden ministerineuvostolle viime vuosina. Selvitykset ovat tarjonneet poliittisia avauksia, jotka liittyvät terveyteen, työmarkkinoihin, energiaan, ympäristöön ja viimeksi pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Monet viime vuosina tehdyt konkreettiset päätökset ovat tulosta selvityksissä tehdyistä ehdotuksista.

Kuluneille viidelle vuodelle on ylipäätään tunnusomaista yhteistyön tehostuminen. Vaikka pohjoismaista budjettia on leikattu, ministerineuvosto on käynnistänyt yhteistyötä seuraavilla aloilla: yhteiskuntaturvallisuus ja kotouttaminen, kansainvälinen kestävä kehitys, digitalisaatio sekä Pohjoismaiden alueellinen profilointi.

Uudistuskeskustelua jatketaan ilman muuta.

– Pääsihteeri on ollut yksi tämän tärkeän uudistustyön vetureista. Tulokset ovat myönteisiä, toteaa Ruotsin ulkoministeri ja yhteistyöministeri Margot Wallström. Samalla on syytä muistaa, että uudistustyö on vasta pitkän prosessin alku, hän lisää. Uudistuskeskustelua jatketaan ilman muuta. 

Arvioinnin teki viestintätoimisto Resonans keväällä 2018.

Lue arviointiraportti: Arviointi Pohjoismaiden ministerineuvoston Uusi Pohjola -uudistustyöstä 2014–2017 (tanskaksi):

Uudistustyön käytännön tuloksia

Strategiaselvitykset: pohjoismainen yhteistyö uudistuu

Terveysalan pohjoismaista yhteistyötä käsittelevä Könbergin raportti on auttanut vahvistamaan antibioottiresistenssiin, erikoissairaanhoitoon, harvinaissairauksiin, psykiatriaan, terveyden tasa-arvoon sekä lääkealaan liittyvää yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena pohjoismaalaisille on tarjolla entistä parempia terveyspalveluita ja lääkkeitä.

Työelämäalan pohjoismaista yhteistyötä käsittelevä Nielsonin raportti on poikinut muun muassa kunnianhimoisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään hyvien ja turvallisten työpaikkojen ja työehtojen takaamista myös tulevaisuuden globalisoituneissa ja teknisesti kehittyneissä pohjoismaisissa yhteiskunnissa

Pohjoismaista energiayhteistyötä koskeva Ollilan raportti on muun muassa auttanut vahvistamaan EU:n energiaunioniin liittyvää yhteistyötä, lisäämään panostuksia pohjoismaiseen energiatutkimukseen sekä parantamaan Pohjoismaiden alueellista energiayhteistyötä. Sähköyhteistyön tehostuminen mahdollistaa osaltaan sen, että pohjoismaalaiset saavat jatkossa entistä edullisempaa ja ekologisempaa sähköä.

EU- ja kansainvälinen yhteistyö: Pohjoismaiden ääni vahvistuu

Yhteiset kannat vaikuttavat kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Tästä on esimerkkinä toukokuun 2018 G20-kokouksen yhteydessä hyväksytty Pohjoismaiden energiaministerien julkilausuma, joka koskee Pohjoismaiden globaalia johtajuutta ilmastoviisaiden energiaratkaisujen alalla.

Yhteispohjoismaiset aloitteet vaikuttavat EU:ssa käytäviin keskusteluihin. Esimerkkinä voidaan mainita pohjoismaisten yhteistyöministerien julkilausuma pohjoismaisen mallin merkityksestä EU:n sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan ehdotuksen käsittelyssä.

Pohjoismaiden profilointi ja asemointi lisää pohjoismaisten arvojen ja ratkaisumallien näkyvyyttä ja raivaa tietä Pohjoismaiden viennille. Työstä ovat esimerkkeinä Pohjoismaiden yhteiset paviljongit YK:n ilmastokokouksissa Pariisissa, Marokossa, Bonnissa ja seuraavaksi Katowicessa sekä satakunta eri puolilla maailmaa järjestettyä profilointitapahtumaa, jotka on toteutettu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella.

Yhteistyön rakenneuudistukset: reagointikyky paranee, päätöksenteko nopeutuu ja yhteistyömuodot mukautuvat uusiin haasteisiin

Vuonna 2017 perustettiin tilapäinen digitalisaatioministerineuvosto vuosiksi 2017–2020. Sen tehtävänä on auttaa Pohjoismaita pysymään digitalisaation kärkialueena myös jatkossa. Yhteistyössä pyritään muun muassa antamaan Pohjoismaiden kansalaisille mahdollisuus käyttää kansallisia sähköisiä tunnistusratkaisuja rajattomasti Pohjoismaissa. Lisäksi keskitytään viidennen sukupolven langattomien verkkojen koordinoituun kehittämiseen. 5G voi luoda uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia muun muassa liikenne-, hyvinvointi-, ympäristö-, maatalous- ja energia-alalla.

Pohjoismaat aloittivat Euroopassa ja Pohjolassa vuonna 2015 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen välittömästi yhteistyön, joka liittyy demokratiaan, osallisuuteen ja turvallisuuteen. Yhteistyön keskiössä on kaupunkien turvallisuus sekä ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen vastainen kokemustenvaihto.

• Nordic Safe Cities

Vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin yhteydessä käynnistettiin pakolaisten ja maahanmuuttajien pohjoismainen kotouttamisyhteistyö. Yhteistyö perustuu kokemustenvaihtoon, joka liittyy esimerkiksi pakolaisten työmarkkinaintegraation edistämiseen.