Uusia pohjoismaisia toimia Yhteinen terveys -näkökulmasta
Antibioottiresistenssi (AMR) on yksi suurimmista maailmanlaajuisista uhkista kansanterveydelle, eläinten terveydelle ja elintarviketuotannolle. AMR on tyyppiesimerkki ”yhteisen terveyden” ongelmasta, jossa resistentit mikro-organismit tai resistenssigeenit siirtyvät ihmisten, eläinten ja kasvien välillä. Siirtyminen tapahtuu usein ympäristön välityksellä. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S), ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK) sekä maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) vaativat nyt antibioottiresistenssiä koskevan pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista.
Pohjoismaista yhteistyötä on lujitettava, jotta meillä olisi paremmat valmiudet vastata resistenttien bakteerien aiheuttamaan kasvavaan uhkaan. Onnistuminen on helpompaa, jos teemme sektorirajat ylittävää yhteistyötä ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja ympäristön alalla ja toimimme yhtenäisenä markkina-alueena.
Vakavia seurauksia eläinten ja ihmisten terveydelle
Resistenttien mikro-organismien aiheuttamilla infektioilla voi olla vakavia seurauksia eläinten ja ihmisten terveydelle. Esimerkkeinä ovat sairauksien ja sairaalahoidon pitkittyminen, kuolleisuuden lisääntyminen ja infektioriski leikkauksen tai sairaanhoidon aikana. Antibioottiresistenssi voi aiheuttaa myös tappioita elintarviketuotannossa, mikä lisää luonnonvarojen käyttöä, nostaa kustannuksia ja heikentää siten elintarviketuotannon häiriönsietokykyä Pohjoismaissa.
Antibioottiresistenssi uhkaa nykyaikaista terveydenhuoltoa, eläinten terveyttä ja elintarvikehuoltoa, mutta se on myös kansantaloudellinen uhka. Resistenssi lisääntyy jatkuvasti. Samalla on kuitenkin varmistettava, että käytössämme on myös antibiootteja, joita sairaiden ihmisten ja eläinten hoito edellyttää nyt ja tulevaisuudessa.
Nyt on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotka edellyttävät monialaista lähestymistapaa kaikissa Pohjoismaissa. Antibioottiresistenssi on pidettävä kurissa edistämällä mikrobilääkkeiden harkittua ja vastuullista käyttöä. Lisäksi on varmistettava välttämättömien mikrobilääkkeiden ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus sekä lisättävä suuren yleisön ja asianomaisten ammattiryhmien tietoisuutta asiasta.
Pohjoismaiden elintarviketuotanto on osoitus siitä, että antibioottien vastuullinen käyttö ei automaattisesti heikennä taloudellista tulosta – terveet eläimet kasvavat nopeammin ja tuottavat paremmin. Vastuullisuus edellyttää kuitenkin tietoa, halukkuutta ja kuluttajien luomaa painetta, jotta tietoisuus näistä asioista säilyisi Pohjoismaissa ja kotieläintuotanto muuttuisi maailmanlaajuisesti.
Pohjoismaat ovat sopineet lujittavansa pohjoismaista yhteistyötä tukemalla toisiaan asiaankuuluvien toimenpiteiden toteutuksessa sekä jakamalla parhaita käytäntöjä. Esimerkkeinä ovat Yhteinen terveys -näkökulmaan perustuvien kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano tai sektorienväliset koordinaatiomekanismit, joilla varmistetaan aloitteiden tehokas yhteensovittaminen ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja ympäristön alalla. Lisäksi tuetaan mahdollisia yhteisiä toimia, joihin kuuluu muun muassa pohjoismaisen tulotakuumallin luominen ja uusien mikrobilääkkeiden kehittämisen tehostaminen.
Katso koko julkilausuma alla olevasta linkistä.
