YK-johtaja: Kaikki mukaan vihreään talouteen!

22.12.20 | Uutinen
Elizabeth Maruma Mrema
Valokuvaaja
CBD/int
Pohjoismaiden hallitusten tulee keskustella maidensa asukkaiden – yrittäjien, maanviljelijöiden, alkuperäisväestön ja nuorten – kanssa muutoksesta, jota tarvitaan luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi. Näin totesi YK:n biodiversiteettiohjelman johtaja Elizabeth Maruma Mrema keskustelutilaisuudessa nuorten ympäristöaktivistien ja pohjoismaisten poliitikkojen kanssa.

– Tarvitsemme kunnianhimoisia lupauksia kaikkien maailman maiden hallituksilta hidastaaksemme akuuttia lajikatoa. Lupausten toteuttamiseksi ne on kuitenkin saatava sisällytettyä yhteiskunnan kaikille tasoille, hän totesi. 

 

Vuosi 2020 päättyy muutaman päivän päästä, ja samalla saavutetaan maailman maiden yhdessä päättämän luonnon monimuotoisuutta koskevan 20 tavoitteen määräaika.

Yhtään sopimuksen sisältämää tavoitetta ei ole saavutettu täysin. 

Lajit katoavat

Tavoitteina oli muun muassa suojella meriä, rajoittaa metsänhakkuita, tehdä maataloudesta kestävämpää, rajoittaa ympäristölle haitallisia saasteita ja ekosysteemien riistoa.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy kuitenkin kiihtyvällä vauhdilla koko maailmassa. Monet lajit kuolevat sukupuuttoon, eikä niitä tulla näkemään enää koskaan.

 

YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES) varoittaa, että lajikadolla on vakavia seurauksia maapallon ihmisten ja kaiken elämän kannalta. 

Pandemia osa luontokriisiä

– Tuoreimmat tutkimusraportit ilmestyivät koronakriisin aikaan. Se haastaa meidät pohtimaan uudelleen luontosuhdettamme ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen seurauksia omalta kannaltamme. Nyt tarvitaan nopeasti perusteellista muutosta – mutta muutoksen on oltava oikeudenmukainen, totesi YK:n biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Elizabeth Maruma Mrema.

 

Miten voimme toteuttaa ”perusteellisia muutoksia” niin, ettemme aiheuta työttömyyttä ja sosiaalisia kuiluja ja että saamme kaikki mukaan kamppailuun?

Tätä pohdittiin 8. joulukuuta pidetyssä keskustelutilaisuudessa, johon osallistui nuoria ympäristöaktivisteja ja pohjoismaisia poliitikkoja.

Poliitikkojen tulee näyttää tietä

Ruotsalainen parlamentaarikko ja Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan jäsen Cecilie Tenfjord Toftby korosti omaa vastuutaan johtoaseman ottamiseksi myös paikallisesti omassa vaalipiirissään muutoksen eteenpäin viemiseksi. 

– Oikeudenmukainen muutos tarkoittaa minulle sitä, että poliitikkona puhun äänestäjieni kanssa siitä, minne olemme menossa ja miten sinne pääsemme. Minun täytyy vain saada muita mukaan tähän. Poliitikkojen tulee näyttää esimerkkiä vaihtoehtoisista elin- ja työskentelytavoista. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan jotakin muuta, emmekä saa unohtaa ketään, Cecilie Tenfjord Toftby sanoi.  

Polarisoitunut keskustelu

Annika Lepistö, Nordic Youth Biodiversity Networkin koordinaattori Ahvenanmaalta, yhdisti paikallisen ja maailmanlaajuisen näkökulman: 

– Maailmanlaajuisesti on nähtävissä, että ilmasto- ja biodiversiteettikriisi kasvattaa sosiaalisia kuiluja entisestään ja vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Eriarvoisuuden myötä ihmisten on myös hankalampi toimia yhdessä. Vihreään talouteen siirtyminen edellyttää välttämättömien muutosten toteuttamista yhdessä. Sen vuoksi meidän tulee aina nähdä myös sosiaalipolitiikan ja ympäristöpolitiikan välinen yhteys, Annika Lepistö totesi. 

 

Tuloerot ja eturistiriidat lisäävät ympäristökeskustelun vastakkainasettelua myös Pohjoismaissa ja Euroopassa, totesi Global Youth Biodiversity Networkin Saksan-edustaja Christian Schwarzer. 

 

– Teen töitä luonnon suojelemiseksi, ja EU:n uusi maatalouspolitiikka on minun kannaltani katastrofi. Mutta nuorille maanviljelijöille, joiden kanssa olen puhunut, se on voitto. Välillemme muodostuneen kuilun yli on saatava silta, ja tarvitsemme paljon enemmän keskustelua eri ryhmien välillä, hän sanoi.  

Luonnon monimuotoisuus ei ole eliitin asia

Uutta maailmanlaajuista biodiversiteettisopimusta laadittaessa tulee käydä runsaasti neuvonpitoja kaikkien eri sektorien ja ryhmien välillä, joihin vihreään talouteen siirtyminen vaikuttaa, Schwarzer totesi.

– Länsimaissa meillä on paljon ylemmän keskiluokan edustajia, joille luontoasiat ovat tärkeitä. Heillä ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien edustajiin. Vastuu luonnonsuojeluliikkeestä ei voi kuulua vain etuoikeutetulle keskiluokalle, jolla on varaa ostaa luomua. Aivan tavallisten työläisten ja maanviljelijöiden täytyy myös päästä mukaan laatimaan seuraavaa maailmanlaajuista biodiversiteettisopimusta, Christian Schwarzer sanoi.

 

Pohjoismaat kuuluvat maailman rikkaisiin maihin, jotka liikakulutuksensa takia edistävät nopeaa lajikatoa.  Miten Pohjoismaista saadaan osa ratkaisua sen sijaan, että ne ovat osa ongelmaa?  

Pohjoismaat voivat olla muutosta eteenpäin vievä voima

– Pohjoismaat tekevät jo nykyään paljon tukemalla biodiversiteettisopimuksen parissa tehtävää työtä ja auttamalla muita maita köyhyyden torjumisessa. Haluamme, että Pohjoismaat jatkavat muutosta eteenpäin vievänä voimana kehittämällä uusia menetelmiä luonnon suojelemiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi, Elizabeth Maruma Mrema sanoi.

 

Tulevana vuonna maailman johtajat tapaavat Kiinan Kunmingissa tarkoituksenaan sopia tavoitteista luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) mukaisesti.  

Neuvottelijoilla oltava kansan tuki 

Biodiversiteettisopimuksen pääsihteeri Elizabeth Maruma Mrema suhtautuu toiveikkaasti siihen, että aikaiseksi saadaan uusi kunnianhimoinen sopimus luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi.

Sitä ennen hän haluaa neuvottelijoiden kuitenkin tekevän kotiläksynsä ja saavan oman maansa asukkaat taakseen. 

– Haluamme tavata neuvottelijoita, jotka eivät edusta pelkästään pääkaupunkiseudun näkemyksiä, vaan jotka ovat saaneet ideoita ja tukea myös maaseudun edustajilta, alkuperäiskansoilta ja nuorilta. Tulevaisuudessa hallitusten on välttämätöntä ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus yhteiskunnan kaikilla aloilla – ja samalla kunnioittaa ihmisten oikeutta hyvään työelämään ja sosiaaliturvaan, hän totesi.   

Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus

YK:n alaisen luontopaneelin laatimat raportit ovat kaikesta huolimatta toiveikkaita: luontoa voidaan vaalia, palauttaa ja hyödyntää kestävästi samaan aikaan, kun meillä on muita maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen. 

 

– Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus muuttaa asioita. Vain muutamassa kuukaudessa maailman hallitukset ovat varanneet useita miljardeja dollareita pandemian taltuttamiseksi.  Jos hallitukset pystyvät löytämään niin paljon varoja talouden pelastamiseksi, olen varma, että niillä on varaa myös pelastaa maapallo, Global Youth Biodiversity Networkin edustaja Christian Schwarzer totesi.