Antibioottiresistenssin torjumiseen pantava lisää paukkuja

26.05.21 | Uutinen
Vaccine
Valokuvaaja
Johannes Jansson
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa Tanska ja Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta kehottavat Pohjoismaiden parlamentteja keskustelemaan antibioottiresistenssistä. Lisäksi tulisi pohtia mahdollisuutta yhteispohjoismaiseen toimintasuunnitelmaan, jolla torjuttaisiin tätä terveysuhkaa. Pitkällä aikajänteellä siitä saattaa nimittäin paisua vielä pahempi globaali kriisi kuin mikä nyt on meneillään.

– Ruotsin entinen sairaanhoito- ja sosiaalivakuutusministeri Bo Könberg korosti antibioottiresistenssin torjumista jo vuonna 2014, jolloin hän laati strategiaselvityksen Pohjoismaiden terveysministereille. Aihe ei ole yhtään vähemmän ajankohtainen nyt vuonna 2021, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder. Hän huomauttaa, että antibioottiresistenssiä käsitellään myös neuvoston tämänvuotisessa puheenjohtajuusohjelmassa, joten Tanskalle oli luontevaa asettua hyvinvointivaliokunnan tueksi tässä asiassa: 

– Puheenjohtajamaa Tanska tukee kehotusta, joka toivottavasti käynnistää keskustelun antibioottiresistenssistä sekä yhteisen toimintasuunnitelman pohtimisen. Se hyödyttäisi Pohjoismaiden 27 miljoonaa asukasta ja voisi suojata meitä uudelta, kenties paljon tämänhetkistä pahemmalta terveyskriisiltä, Pohjoismaiden neuvoston presidentti toteaa.      

Puheenjohtajamaa Tanska tukee kehotusta, joka toivottavasti käynnistää keskustelun antibioottiresistenssistä sekä yhteisen toimintasuunnitelman pohtimisen.

Bertel Haarder, Pohjoismaiden neuvoston presidentti

Viedä ehditään reagoida

Pohjoismaiden parlamentaarikoille osoitettava kehotus antibioottiresistenssin poliittisen painoarvon kasvattamisesta on tulosta Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan työstä. Valiokunta on jo vuosia pyrkinyt tiivistämään pohjoismaista parlamentaarista yhteistyötä tämän vakavan haasteen torjumiseksi. Valiokunnan puheenjohtajan Bente Stein Mathisenin mukaan haastetta ei pidä aliarvioida:

– Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtajana kehotan Pohjoismaiden parlamentaarikkoja ottamaan antibioottiresistenssin erittäin vakavasti. Avauksemme tarkoituksena on käynnistää keskustelu käytännön toimista niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Jos emme reagoi nyt, sillä voi olla tuhoisat seuraukset globaalille kansanterveydelle. Onneksi meillä on yhä aikaa tehdä pohjoismaista yhteistyötä yli maa- ja toimialarajojen ja reagoida ottamalla käyttöön konkreettisia ehkäisytoimia ja kehittämällä uusia antibiootteja.  

 

Jos emme reagoi nyt, sillä voi olla tuhoisat seuraukset globaalille kansanterveydelle. Onneksi meillä on yhä aikaa tehdä pohjoismaista yhteistyötä yli maa- ja toimialarajojen ja reagoida asiaan. 

Bente Stein Mathisen, Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja
Yhteinen (väli)kysymys Pohjoismaiden parlamenteissa

Antibioottiresistenssi on puhuttanut Pohjoismaiden neuvostoa aina siitä lähtien, kun Bo Könberg esitteli terveysalan pohjoismaista yhteistyötä koskevan strategiaselvityksensä terveysministereille vuonna 2014. Hänen ensimmäinen ehdotuksensa koski tehotoimien käynnistämistä antibioottiresistenssin torjumiseksi. Nyt terveysalan pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Covid-19 on osoittanut sen, miten haavoittuvia olemme vakavien pandemioiden iskiessä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelman tärkeinä painopistealueina mainitaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatiot sekä antibioottiresistenssin torjunta. Lisäksi korostetaan uuden tiedon tuottamista ja tutkimusta.

Pohjoismailla ja niiden 27-miljoonaisella väestöllä on mitä parhaimmat edellytykset uusien lääkkeiden ja rokotteiden tutkimiseen, kehittämiseen ja tuotantoon. Maillamme on päteviä asiantuntijatahoja, hyvät terveysrekisterit ja hyvä talous. Kyse on vain poliittisesta tahdosta.

Pandemia on osoittanut, miten tärkeää antibiooteille resistenttien bakteerien torjuminen on. Monet koronavirustautiin sairastuneet ovat saaneet jälkitautina esimerkiksi keuhkokuumeen. joiden hoidossa antibiootit ovat elintärkeitä.  

Antibioottiresistenssiä kutsutaan ”terveyden ilmastokriisiksi”. WHO:n mukaan antibioottiresistenssi aiheuttaa maailmalla vähintään 700 000 kuolemantapausta joka vuosi. Luku kasvaa jatkossa merkittävästi, ellei uudentyyppisiä antibiootteja kehitetä tai jos resistenssi pahenee. Tämä on ”hiljainen pandemia”, joka voi saada paljon covid-19:ää pahemmat mittasuhteet.

Uusiin pandemioihin ja terveyskriiseihin on syytä varautua etupainotteisesti tekemällä riskien arviointia ja suunnitelmia. Yhtenä tällaisena toimenpiteenä tulee olla pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteispohjoismaisen toimintasuunnitelman laatiminen.

Tiedämme, että yhteistä toimintasuunnitelmaa on ehdotettu aiemminkin. Pohjoismaiden ministerineuvosto arvioi vastauksessaan vuonna 2019, että pohjoismainen suunnitelma ei toisi lisäarvoa suhteessa nykyisiin kansallisiin tai EU:n ja WHO:n toimintasuunnitelmiin.

Maailma on kuitenkin muuttunut dramaattisesti kuluneen vuoden aikana. Ehkä aika on kypsä sille, että Pohjoismaiden neuvoston valkoiseen kirjaan sisältyvää ehdotusta nro 12 arvioitaisiin uudelleen.

Meidän on parannettava uusiin epidemioihin varautumista kehittämällä elintärkeitä lääkkeitä ja rokotteita.

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta on päättänyt esittää saman kysymyksen Pohjoismaiden terveysministereille:

Oletteko valmiit noudattamaan Pohjoismaiden neuvoston valkoisen kirjan suositusta antibioottiresistenssin torjumista koskevan yhteispohjoismaisen toimintasuunnitelman laatimiseksi?