Kriisi lisää kiinnostusta paikallisiin ja uusiutuviin tuotteisiin

28.05.20 | Uutinen
tomatodling i Närpes
Valokuvaaja
Benjamin Suomela/Norden.org
Korona antaa biotalouden kasvulle lisäpotkua, arvioivat huhti–toukokuussa tehtyyn tutkimukseen vastanneet pohjoismaiset ja balttilaiset tutkijat ja asiantuntijat. Kun ihmiset havahtuvat globaalin talouden haavoittuvuuteen, kiinnostus paikalliseen elintarvike-, lääke- ja energiatuotantoon lisääntyy.

Päivittäin saadaan kuulla siitä, miten kriisi vaikuttaa kansanterveyteen, työllisyyteen, maailmankauppaan ja talouteen. Samalla käydään kiivasta keskustelua siitä, miten talouden jälleenrakennuksen tulisi tapahtua. 

Tulisiko sen polttoaineena käyttää halpaa öljyä, vai pitäisikö sittenkin investoida ympäristöä säästävään tekniikkaan, ilmastoneutraaliin energiaan ja kestävään elintarviketuotantoon? 

Vaikutukset myönteisiä

Lukuisilta biotalouden asiantuntijoita, ammattilaisia ja tutkijoita kysyttiin kuukausi sitten näkemyksiä siitä, miten pandemia tulee vaikuttamaan biotalouden kasvuun heidän kotimaassaan. Biotaloudessa on kyse maan, metsän ja meren antimien hyödyntämisestä nykyistä tehokkaammin ja kestävämmin sekä fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien korvaamisesta biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

56 prosenttia vastaajista arvioi vaikutukset myönteisiksi.

Lyhyet toimitusketjut riskiä vähentämässä

Syyksi he ilmoittivat muun muassa sen, että maarajojen sulkeminen kriisin vuoksi on osoittanut globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. Tämä kokemus hyödyttää paikallista ja alueellista ruoan, energian, kemikaalien ja lääkkeiden tuotantoa. 

– Globaali sulkutila on toden teolla koetellut toimitusketjuja. Yritykset, joille pandemia on aiheuttanut pullonkauloja, pyrkivät jatkossa varmistamaan tavaroiden saannin. Ne saattavat kiinnostua aiempaa enemmän paikallisesti tuotetuista tuotteista, mikä vähentää riippuvuutta globaaleista arvoketjuista. Näin kommentoi tutkimukseen osallistunut Alberto Giacometti, joka työskentelee tutkijatohtorina Pohjoismaisessa aluekehityksen keskuksessa Nordregiossa. 

Paikalliset brändit vahvistuvat

Suurin kasvupotentiaali arvioidaan olevan paikallisilla elintarvikebrändeillä sekä taloudellisesti arvokkailla terveystuotteilla, joita voidaan valmistaa paikallisista biopohjaisista resursseista.  Biotalouden kyvystä parantaa jalostusastetta ja raaka-aineiden arvoa ovat esimerkkeinä yritykset, jotka valmistavat terveystuotteita kalanperkeistä, energiaa kotitalousjätteistä, rehua merilevästä ja proteiineja meijerien jätevirroista.

Turvallisia työpaikkoja ja turvallista ruokaa

Monet vastaajat uskovat pandemian korostavan myös biotalouden sosiaalisia näkökohtia. Ne liittyvät siihen, miten ihmiset etsivät turvallista ruokaa ja turvallisia työpaikkoja maailman ajauduttua kriisiin. 

– Pandemia on saanut ihmiset toden teolla miettimään, mikä elämässä on tärkeää ja missä he haluavat asua. Kotimaassani Latviassa moni on muuttanut maalle ja herännyt huomaamaan paikalliset työmahdollisuudet. Olen varma, että tämä edistää maaseudun yrittäjyyttä, sanoo Viron maatalousyliopiston tutkija Joanna Storie. 

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan biotalouden kasvun etuja viisiportaisella asteikolla, tärkeimmäksi nousi sosiaalinen merkitys (3,9). Heti perässä tulivat ekologiset (3,8) ja taloudelliset (3,7) edut. 

Nostetta kestävyyspolitiikalle

Monet tutkimuksen vastaajista katsovat pandemian vahvistaneen kestävyystrendejä, jotka olivat pinnalla jo aikaisemmin varsinkin politiikassa. 

Esimerkiksi EU-komissio on luvannut, että eurooppalainen vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) toimii Euroopan talouden jälleenrakennuksen moottorina. Luvassa on investointeja uusiutuvaan energiaan, liikennesektorin uusiutuviin polttoaineisiin ja kestävään elintarviketuotantoon. Tutkimuksen vastaajat arvioivat, että biotalouden tukeminen saattaa lisääntyä sekä lainsäädäntöteitse että kuluttajien tiedostavien valintojen kautta. 

Faktaa: 

  • Kyselytutkimus on osa suurempaa tutkimusta, joka koskee biotalouden päätrendejä Pohjolassa ja Baltiassa. Tutkimuksen toteuttaa Nordic Sustainability Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta, ja se julkaistaan syksyllä 2020. 

 

  • Pohjoismaisessa yhteistyössä laadittiin vuonna 2018 pohjoismainen biotalousohjelma, jonka tavoitteena helpottaa siirtymistä perinteisistä biopohjaisista teollisuudenaloista (maa-, metsä- ja kalatalous) teknisesti edistykselliseen teollisuuteen ja pk-yritystoimintaan.

 

  • Tutkimukseen osallistui 122 biotalouden asiantuntijaa ja ammattilaista. Osa on syventänyt näkemyksiään seurantahaastatteluissa. Vastaajat tulevat 13:sta Itämeren alueen ja Pohjois-Atlantin maasta.