Näin Pohjoismaat torjuvat valeuutisia

30.10.18 | Uutinen
Lars Løkke Rasmussen och Stefan Löfven

Lars Løkke Rasmussen och Stefan Löfven

Valokuvaaja
Johannes Jansson
Valeuutiset, vihakampanjat ja palvelunestohyökkäykset – tältä näyttää digitalisaation kääntöpuoli. Pohjoismaiden pääministerit puhuivat Pohjoismaiden neuvoston istunnossa siitä, miten tärkeää on suojautua demokratiaa horjuttavilta kyberuhkilta. Pohjoismaiden parlamentaarikot puolestaan haastoivat pääministerit huolehtimaan omista julkisen palvelun medioista ja vähentämään pohjoismaisten yhteiskuntien hyvinvointikuiluja.

Pohjoismaiden neuvoston istunto alkoi totuttuun tapaan Pohjoismaiden pääministerien ja neuvoston parlamentaarikoiden välisellä keskustelulla.

Keskustelun aiheena olivat avoimeen yhteiskuntaan kohdistuvat digitaaliset uhat.

– Pohjoismaiden demokratia on vahva, mutta kehitys osoittaa, että saavutuksia ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Yhteiskunnallinen ilmapiiri voi äkkiä muuttua kovaksi ja kylmäksi. Nyt on jo nähty yrityksiä vaikuttaa vapaisiin vaaleihin, totesi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven avauspuheenvuorossaan.

    Vihamielistä toimintaa Ruotsin vaalien yhteydessä

    Hän viittasi tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan Ruotsin syyskuisten vaalien yhteydessä havaittiin vihamielistä toimintaa: palvelunestohyökkäyksiä ja automatisoiduilta tileiltä harjoitettua kampanjointia.

    Stefan Löfven ehdotti, että Pohjoismaiden tulisi nyt koordinoida kansallisia turvallisuusstrategioitaan.

    Helsingissä torjutaan hybridiuhkia

    Pääministeri Juha Sipilä kutsui muut maan liittymään Helsinkiin avatun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan. Keskuksen tarkoituksena on lisätä tietämystä kyberhyökkäyksistä ja valheellisen tiedon levittämisestä.

    Hän muistutti kuitenkin, että poliitikkojen tehtävänä on vähentää konfliktialttiutta, polarisoitumista ja epäluottamusta, joita hyökkäyksillä pyritään synnyttämään.

    – Pakolaisvirrat ja maahanmuutto herättävät vahvoja tunteita, joita populistiset voimat hyödyntävät. Meidän on viestittävä entistä selkeämmin omista arvoistamme, hän sanoi.

      Kommenttikenttiä syytä karttaa

      Norjan pääministeri Erna Solberg sanoi, että haasteena on tällaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen ilman, että yhteiskuntia alkaa hallita paranoia.

      – Meille on ollut paljon hyötyä siitä, että olemme vahvistaneet vuoropuhelua infrastruktuurin omistajien eli elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi on osattava käydä keskustelua kansalaisten kanssa sen sijaan, että keskustelu jäisi sosiaalisen median kommenttikenttien varaan, hän sanoi.

      Avoimen yhteiskunnan paras suoja on hyvin koulutettu väestö, jolla on käytössään muun muassa yleisradioyhtiöiden tuottamia luotettavia uutisia, katsoi Färsaarten pääministeri Aksel V. Johannesen.  

        Kaikki uhat eivät tule ulkopuolelta

        Monet parlamentaarikot muistuttivat siitä, että kaikki demokratiaan kohdistuvat uhat eivät tule ulkopuolelta. Sosiaalidemokraattisen ryhmän norjalaisjäsen Martin Kolberg kysyi Tanskan pääministeriltä, vaikuttaako yhteiskunnallisten erojen lisääntyminen tämän mielestä demokraattisiin järjestelmiin kohdistuvaan luottamukseen.

        Konservatiivisen ryhmän ruotsalaisjäsen Jessica Polfjärd puolestaan muistutti, että Pohjolassakin monia houkuttaa nationalismi kansainvälisyyttä enemmän, ja hän peräsi vapaakauppaa edistäviä aloitteita.

        Tanskan kohuttu gettopaketti

        Sosiaalidemokraattisen ryhmän ruotsalaisjäsen Gunilla Carlsson kyseenalaisti Tanskan yleisradioon kohdistuvat leikkaukset, ja Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -puolueryhmän ruotsalaisjäsen Lorena Delgado Varas kritisoi Tanskan asuinalueiden etnistä eriytymistä ehkäisevää ”gettopakettia”, jonka tarkoituksena on torjua rinnakkaisyhteiskuntien syntyä.

        – Gettosuunnitelma pureutuu haasteisiin, joista voisi hyvin olla myös puhumatta mutta joita me tanskalaiset käsittelemme avoimesti, pääministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi.