Levottomassa maailmassa on keskityttävä turvallisuuteen

Turvallisuuspoliittinen kuva on muuttunut. Ukrainassa ja Lähi-idässä on menossa sota ja konflikti, Naton laajentuminen etenee Pohjolassa, ja demokraattisiin arvoihimme ja järjestelmiimme kohdistuu painetta monelta taholta. Haasteita riittää, joten Pohjoismaiden pääministerien ja Pohjoismaiden neuvoston oli luontevaa keskustella siitä, miten Pohjoismaiden tulisi reagoida nykytilanteeseen ja luoda samalla turvallista ja vihreää Pohjolaa.

Norjan suurkäräjillä käydyn keskustelun avasi maan pääministeri Jonas Gahr Støre, joka määritti heti kättelyssä keskustelun suunnan:

– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa turvallisuuttamme. Olemme uudessa ja historiallisessa tilanteessa, joka avaa mahdollisuuksia tiiviimmälle yhteistyölle myös kokonaispuolustuksessa ja varautumisessa. Norja haluaa vahvistaa yhteistyötä, joka liittyy Naton isäntämaatuen siviilipuoleen. Kriittistä infrastruktuuria, logistiikkaa ja huoltovarmuutta on arvioitava sekä sotilaallisella että siviilipuolella mahdollisimman kattavasti pohjoismaisesta näkökulmasta, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre totesi.  

Myös Suomi ja Ruotsi toivoivat turvallisuuden vahvistamiseksi lisää pohjoismaista yhteistyötä. Pääministeri Petteri Orpo viittasi mahdollisuuksiin, joita piilee yhteisessä kriisivarautumisessa ja harjoittelussa. Hän esitti myös varmuusvarastointiin liittyvää yhteistyötä ja pohjoismaisen huoltovarmuusverkoston luomista.

Angelika Bengtsson, Pohjoismaiden neuvosto

Konfliktit ja sodat ovat uhka Pohjolalle, mutta ulkoisia ja sisäisiä uhkia aiheuttaa myös viestintätekniikan väärinkäyttö. Pohjoismaiden neuvoston Hanna Katrín Friðriksson ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir keskittyivät tässä yhteydessä tekoälyn kehitykseen: 

– Tekoäly vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin, ja teknologia kehittyy paljon nopeammin kuin alan poliittinen päätöksenteko. Meidän on toimittava viipymättä, koska demokratia on itsessään haavoittuvainen. Sitä on jatkuvasti vaalittava ja suojeltava, Katrín Jakobsdóttir sanoi. 

Huippukokouksen ruotsalaiset puhujat mainitsivat haavoittuvuutena nimenomaan sen, että uusia teknologioita voidaan käyttää väärän tiedon levittämiseen. Pohjoismaiden neuvoston Angelika Bengtsson korosti, että misinformaatio uhkaa demokratian pelisääntöjä. Hän antoi itse tuoreen esimerkin Ruotsista, jossa viranomaisiin kohdistetulla misinformaatiokampanjalla pyritään Bengtssonin mukaan mustamaalaamaan Ruotsia kansainvälisesti. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi, että Ruotsissa on perustettu kyberturvallisuuskeskus torjumaan teknologian väärinkäyttöä ja misinformaatiota.

Jos Pohjola mielii olla vuonna 2030 maailman kestävin alue, vihreän siirtymän etenemistä on vauhditettava.  Puhujien keskuudessa olikin laaja yksimielisyys siitä, että vihreään siirtymään liittyvä pohjoismainen yhteistyö on tärkeää. Yhteistyötä voidaan vahvistaa esimerkiksi uusiutuvan aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannossa. Mitä suuremman osan uusiutuvasta energiasta voimme tuottaa itse, sitä paremmin se tukee vihreän Pohjolan tavoitetta. Samalla paranee huoltovarmuus, koska voimme irtautua epäluotettavien valtioiden tuottamasta fossiilienergiasta.