Pohjoismaalaisten kykyä hallita disinformaatiota halutaan parantaa

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat lisänneet disinformaation hyödyntämistä ja sen vaikutuksia räjähdysmäisesti kuluneiden 20 vuoden aikana. Huhut ja harhaanjohtavat tiedot alkavat levitä varsinkin suurten uutistapahtumien yhteydessä, kun monet hakevat vastauksia kysymyksiin. Tähän ongelmaan pureutuu myös valiokunnan tiistaisessa etäkokouksessa käsitelty valiokuntaehdotus.

– Nyt on tärkeämpää kuin koskaan kyetä erottamaan oikeat ja tekaistut uutiset toisistaan, ja myös alan pohjoismaista kokemustenvaihtoa on vahvistettava. Päivittäisen tietotulvan hallinta on hyvin haastavaa, joten valiokunta ehdottaa pohjoismaalaisten media- ja informaatiolukutaitoa kehittäviä panostuksia. Tietotulvaa on opittava arvioimaan ja analysoimaan nykyistä paremmin, sanoo valiokunnan ruotsalainen puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson.

Yksi disinformaation tehokkaimmista torjuntakeinoista on väestön tietoisuuden lisääminen ja lähdekriittisyyden kehittäminen. Pohjoismaiden hallitukset ovat tukeneet media- ja informaatiolukutaidon kehittämistä eri tavoin, ja tämä tarjoaa hyvät edellytykset koko aluetta vahvistavaan tehokkaaseen kokemustenvaihtoon. Monet panostukset ovat keskittyneet lähdekritiikin opettamiseen lapsille ja nuorille, mutta huomio on nyt siirtymässä ikäihmisiin, jotka ovat sosiaalisen median vaikutusaltteimpia käyttäjäryhmiä.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta ehdottaa perustettavaksi pohjoismaista työryhmää, joka laatisi kaikkia ikäryhmiä koskevan koulutuspolitiikan media- ja informaatiolukutaidon edistämiseksi. Työryhmän tulisi esimerkiksi kartoittaa disinformaation leviämistä Pohjolassa sekä tunnistaa sen torjumiseksi toteutettuja pohjoismaisia aloitteita. Lisäksi ehdotetaan, että työryhmä laatisi yleisstrategian alan yhteispohjoismaiselle panostukselle.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun valeuutiset ovat pohjoismaisen yhteistyön asialistalla. Jo vuonna 2017 järjestettiin pohjoismainen asiantuntijatapaaminen, joka poiki raportin ”Fighting Fakes – The Nordic Way”. Koronan aiheuttamaa valeuutistulvaa taas käsiteltiin Tanskan Altinget Sommermøde -kesätapahtumassa pidetyssä pohjoismaisessa keskustelutilaisuudessa. Disinformaatio on niin ikään esillä Pohjoismaiden neuvoston Islannin puheenjohtajakauden ohjelmassa, jossa informaatiokaaoksen ja valeuutisten todetaan uhkaavan pohjoismaisia luottamusyhteiskuntia ja demokratian perusarvoja.

– Demokratian puolustaminen ja tietoisesti harhaanjohtavan tiedon torjuminen ovat Islannin tärkeitä painopistealueita vuonna 2020. Haluamme osoittaa, mitä Pohjoismaat voivat tehdä yhdessä valeuutisten torjumiseksi. Voisimme esimerkiksi vahvistaa vakavasti otettavien tiedotusvälineiden asemaa ja lisätä kansalaisten tietoisuutta, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir.