Pohjoismaiden neuvosto keskusteli brexitistä ja EU:n tulevaisuudesta Beneluxin parlamentin kanssa

02.10.20 | Uutinen
Silja Dögg Gunnarsdóttir och oddny Harðardóttir i möte med Benelux 2020.
Photographer
Matts Lindqvist

Silja Dögg Gunnarsdóttir ja Oddný Harðardóttir.

Britannian EU-eron seuraukset, EU:n tulevaisuus ja Valko-Venäjän tilanne olivat keskiössä, kun Pohjoismaiden neuvosto osallistui Beneluxin parlamentin konferenssiin perjantaina. Pohjoismaiden neuvostosta oli mukana kolme edustajaa etäyhteyden välityksellä, ja he toivat keskusteluihin pohjoismaista näkökulmaa.

Neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir puhui konferenssin Eurooppa-keskustelussa ja painotti sitä, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin on osallistettava kaikki. Kaksi vuotta kestävän konferenssin on määrä poikia pitkän aikavälin tavoitteita unionin toiminnalle. Hän sanoi, että konferenssi on hyvin tärkeä Pohjoismaille.

– Vaikka kaikki Pohjoismaat eivät ole EU:n jäseniä, konferenssin tulokset vaikuttavat koko Pohjolaan. Kiinnitämmekin huomiota erityisesti siihen, miten kansalliset ja alueelliset parlamentit otetaan mukaan prosessiin. Haluamme saada äänemme kuuluviin tulevissa keskusteluissa, Silja Dögg Gunnarsdóttir sanoi.

Hän piti erittäin tervetulleena sitä, että myös tavalliset eurooppalaiset voivat olla mukana vaikuttamassa konferenssiin. Erityisen myönteistä on hänen mukaansa nuorten osallistaminen prosessiin.

– Tässähän on loppujen lopuksi kyse heidän tulevasta Euroopastaan siinä missä meidänkin. Nuorten huolet ja toiveet on otettava vakavasti, Silja Dögg Gunnarsdóttir tähdensi.
 

Hyvät suhteet myös EU-eron jälkeen

Neuvoston varapresidentti Oddný Harðardóttir piti oman puheenvuoronsa osana konferenssin brexit-keskustelua. Hän vakuutti, että Pohjolan ja Ison-Britannian suhteet ovat jatkossakin vahvat ja että niitä vahvistetaan myös brexitin jälkeen.

Hän painotti niin ikään, että Pohjolalla on vahvat kytkökset EU:hun ja Isoon-Britanniaan ja toisinpäin. Isoa-Britanniaa kohdellaan siten kunnioittavasti, vaikka lopputuloksena olisi sopimukseton EU-ero.

– Pohjoismainen yhteistyö on erinomainen esimerkki kukoistavasta alueyhteistyöstä, jota tehdään EU-maiden ja unioniin kuulumattomien maiden välillä. Toivottavasti se voi näyttää mallia siitä, miten voimme tunnistaa tulevia mahdollisuuksia ja yhteisiä ratkaisuja sen sijaan, että keskittyisimme pelkkiin haasteisiin ja rajoituksiin, Oddný Harðardóttir sanoi. Hän lisäsi kuitenkin, että tulevaan suhteeseen valmistautumista on jatkettava, koska ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden muutokset vaikuttavat myös Pohjolaan.

Vahvaa tukea Valko-Venäjän oppositiolle

Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä raportoija Erkki Tuomioja vakuutti, että Valko-Venäjän oppositiolla ja kansalaisilla on Pohjoismaiden neuvoston vahva tuki. Hän totesi myös, että parlamentaarikkojen on tuomittava nykytilanne selväsanaisesti.

– Meidän on jatkossakin osoitettava tukemme Valko-Venäjän kansalle, Tuomioja sanoi ja mainitsi Pohjoismaiden neuvoston pitäneen hiljattain etäkokouksen oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan kanssa.

Konferenssiin osallistui myös Baltian yleiskokous. Pohjoismaiden neuvostolla, Baltian yleiskokouksella ja Beneluxin parlamentilla on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Näillä kolmella parlamentaarisella yleiskokouksella on samat arvot, ja ne pyrkivät kaikki vahvistamaan Euroopan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.