Viimeinen mahdollisuus ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaa
Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen ympäristöpalkinnon saa pohjoismainen toimija, joka on antanut merkittävän panoksen kestävien ruokajärjestelmien kehittämiseksi.
Meidän on kaikkien syötävä elääksemme. Siksi on tärkeää, että ruokajärjestelmät ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Kestävyys ulottuu alkutuotannosta eli vedestä ja pellolta pöytään sekä edelleen siihen, että orgaaninen jäte ja pakkaukset palaavat takaisin kiertoon.
Tiedätkö sinä henkilön tai organisaation, joka tekee merkittävää työtä kestävien ruokajärjestelmien kehittämiseksi? Kerro siitä meille viimeistään 12. toukokuuta! Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa, ja palkinto on suuruudeltaan 40 000 euroa.
Kun ruoantuotanto on kestävää, ruoka tuotetaan mahdollisimman paikallisesti ja ekologisesti kestävillä menetelmillä. Maataloudessa painopistealueina ovat kasvinravinteiden palauttaminen kiertoon sekä ympäristöä säästävät maatalouskäytännöt, jotka ottavat huomioon kasvihuonekaasupäästöt, hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesivarojen hyvän hoidon. Kotieläintalous ja kalanviljely kantavat ympäristövastuunsa ja noudattavat tiukkoja eettisiä eläinsuojeluarvoja. Syötäviä luonnonvaroja, kuten riistaa, luonnonvaraista kalaa ja muita luonnontuotteita, käytetään viisaasti.
Kun raaka-aineita jalostetaan elintarvikkeiksi, niiden ravinteet säilytetään mahdollisimman hyvin. Elintarviketeollisuudessa ei haaskata luonnonvaroja, tuotteet pakataan energiatehokkaasti, ja jakelun ympäristöjalanjälki minimoidaan. Yritykset ja kaupat tarjoavat asiakkaille vastuullisia vaihtoehtoja ja minimoivat ruokahävikin omilla toimillaan. Kuluttajien ruokavaliot perustuvat ekologisesti kestäviin vaihtoehtoihin, kuten kausi- ja kasvisruokaan. Syömme sen verran kaloreita kuin mitä tarvitsemme, ruokaa ei mene hukkaan, ja orgaaninen jäte kierrätetään.
Keskeistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta
Ruokajärjestelmien kestävyydellä voidaan tukea muitakin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä (tavoite nro 12), ilmastotekoja (13), merten ja niiden luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä (14) sekä maaekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua (15).
Covid-19-pandemia on osoittanut, että kriisiajat voivat runnella maailmanlaajuisia tuotantoketjuja. Yli kaksi miljardia ihmistä on ainakin osittain riippuvaisia tuontiruoasta. Alueellisten ja kansallisten ruokajärjestelmien kestävyys edistää siksi merkittävästi sosiaalista resilienssiä. Aito kestävyys vaatii sitä, että elintarviketuotannon vaikutukset ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ovat myönteisiä tai neutraaleja.
Onko jollakulla tarjota tähän yhteiseen haasteeseen liittyviä tehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja? Ehdota siinä tapauksessa kyseistä toimijaa Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaksi! Määräaika on 12. toukokuuta.
Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto
Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen ympäristöpalkinto on järjestyksessä 27:s. Palkinnon saa toimija, joka on edistänyt merkittävästi kestävien ruokajärjestelmien kehittämistä. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa, ja palkinto on suuruudeltaan 40 000 euroa.
Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, ja sen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen ympäristöyhteistyöhön sekä antaa tunnustusta ainutlaatuisista ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen ympäristötyöhön.
Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Kööpenhaminassa 2. marraskuuta 2020.
