Voidaanko kriisiaikojen pohjoismaista yhteistyötä vahvistaa?

Selvityksen tarkoituksena on hyödyntää koronapandemiasta saatuja oppeja ja kokemuksia sekä vahvistaa alueellista vuorovaikutusta kriisiaikoina.

– Pohjoismaiden välisen integraation vaaliminen on keskeinen tavoitteemme, sanoo kokousta johtanut pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist. 

– Covid-19 on osoittanut, että emme olleet kaikilta osin varautuneita tämäntyyppiseen kriisiin, hän jatkaa. Uskomme, että pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen joillakin osa-alueilla voi tuottaa lisäarvoa, hän toteaa. Toivomme nyt selvityshenkilön osoittavan juuri nämä alueet.

Selvitys on kaksiosainen. Ensimmäinen osa tuotetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä, ja siinä tarkastellaan ministerineuvoston laitosten, yhteistyöelinten ja muiden rakenteiden hyödyntämistä kriisin aikana.

Strategiaselvityksen toinen osa keskittyy tulevaisuuteen, ja yhteistyöministerit ovat valinneet sen tekijäksi Pohjoismaiden neuvoston entisen johtajan Jan-Erik Enestamin. Hän on toiminut aiemmin useita vuosia myös kansanedustajana ja ministerinä.

Jan-Erik Enestam koostaa kansallisten koronakokemusten pohjalta 10–15-kohtaisen listan, jossa on konkreettisia suosituksia pohjoismaisen kriisiyhteistyön vahvistamisesta ja kehittämisestä varsinkin ministerineuvoston työssä. Enestam tekee selvityksen kesän ja syksyn aikana, ja valmista on määrä tulla marraskuussa.

– Käynnissä olevasta pandemiasta saadut kokemukset ovat antaneet meille käsityksen osa-alueista, joita tulisi valottaa, Thomas Blomqvist sanoo.

Selvityksen toimeksiannossa mainitaan muun muassa mahdollisuus jatkuvaan tietojenvaihtoon ja yhteisiin analyyseihin sekä järjestelmän kehittäminen maiden välistä tiedotusta ja varhaista konsultointia varten. Tämä koskee varsinkin päätöksiä, jotka vaikuttavat Pohjoismaiden väliseen vapaaseen liikkuvuuteen.

Muita toimeksiannossa mainittavia osa-alueita ovat viranomaisyhteistyö, yhtenäisten työmarkkinoiden turvaaminen, rajat ylittävät digiratkaisut sekä yleisesti prosessit, joilla voidaan selvittää ja ennakoida kansallisten toimenpiteiden vaikutuksia muualla Pohjolassa. Lisäksi on määrä selvittää, miten Pohjoismaiden ministerineuvoston tarjoamia rakenteita voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin.

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sanoo, että maat voivat kriisitilanteissa tarvittaessa käyttää ministerineuvostoa yhteistyöfoorumina.

– Jos jäsenmaat niin toivovat, meillä on hyvät mahdollisuudet hallinnoida ja tukea yhteisiä toimenpiteitä vieläkin enemmän kuin mitä olemme tehneet koronapandemian aikana, hän toteaa.