Digitalisaatiolla kohti integraatiota – esimerkkinä CBDS-Study-hanke

Valokuvaaja

Johannes Jansson/norden.or

Lyhyt katsaus uraauurtavaan nelivuotiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena oli yhdistää korkea-asteen oppilaitokset digitaalisesti ja helpottaa siten opiskelua toisessa Pohjoismaassa tai Baltian maassa.

Toisessa Pohjoismaassa tai Baltian maassa opiskelun tulisi olla yhtä luonnollista kuin kotimaassa opiskelun. Varhain saadut kansainväliset kokemukset edistävät yhteispohjoismaista identiteettiä ja rakentavat pitkäaikaisia verkostoja.

Rajat ylittävä liikkuvuus on lisääntynyt. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan Ruotsin ja Tanskan välinen työvoiman liikkuvuus kasvoi 60 prosenttia vuosina 2005–2015. Yli 300 000 pohjoismaalaista asuu tai työskentelee toisessa Pohjoismaassa, heidän joukossaan 8 500 opiskelijaa. Liikkuvuuden odotetaan myös lisääntyvän, vaikka välillä tulee koronasulkujen kaltaisia tilapäisiä takaiskuja.

Pohjoismaiden ministerineuvoston visiona on, että Pohjolasta tulee maailman integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttaminen edellyttää sitä, että tutkintotietojen ja opintosuoritusten sekä muiden henkilötietojen vaihto sujuu saumattomasti kansallisista säädöseroista huolimatta.

Suomi hankevastuussa

Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii vastaamaan haasteeseen pitkäjänteisellä strategisella työllä, jossa rahoitetaan erilaisia hankkeita ja parannetaan siten rajat ylittävää tiedonsiirtoa sekä paikallisten digialustojen ja -palvelujen yhteentoimivuutta. Suomi käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2021 ohjelmakonseptin nimeltä Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla.

Yksi Suomen puheenjohtajuusohjelman kolmesta tärkeimmästä hankkeista oli Improved Cross-Border Digital Services for Studying Abroad in The Nordic and Baltic Countries, josta käytetään yleisesti lyhennettä CBDS-Study. Hankkeessa keskityttiin hyvin käytännönläheiseen ongelmaan eli opintosuoritusten turvalliseen sähköiseen siirtoon yliopistojen ja korkeakoulujen välillä.

CBDS-Study-hanke delegoitiin Opetushallitukselle ja annettiin projektipäällikkö Riikka Rissasen ja asiantuntija Petteri Pullin vastuulle. Kaksikko päätti neljän vuoden työnsä joulukuussa 2024.

”Hankkeen tulokset ovat tukeneet opiskelijoita ja opiskelijahallintoa, koska ne ovat edistäneet yhteentoimivien digitaalisten palveluiden sujuvuutta ja turvallisuutta erityisesti osana yhdenmukaistettuja opiskelijoiden liikkuvuusprosesseja. Uskomme myös, että hankkeessa julkaistu Baseline Study ja Handbook of Cross-Border Data Exchange of Educational Credentials tarjoavat arvokkaan tietopohjan paikallisviranomaisille ja samankaltaisiin aloitteisiin”, Pulli ja Rissanen sanovat.

”Kansalaiset edellyttävät jo tätä”

Valokuvaaja

CBDS-Study Project

1. Yhteistyö EU-tason aloitteiden kanssa
CBDS-Study tuki EU-hankkeita, joista voidaan mainita Digitaalinen osaamistodistus Euroopalle (DC4U) ja Yhden kerran tekninen järjestelmä (OOTS). Niillä edistetään turvallista rajat ylittävää asiakirjojen vaihtoa.

2. Hallitusten virkamiehet
Hanke sitoutti ministeritason virkamiehiä erityisesti Suomessa, Virossa ja Latviassa, mikä edisti pitkäaikaista sitoutumista.

3. Tietokanta- ja rekisteriammattilaiset
Yhteistyö kansallisten tietotekniikkapalvelujen tarjoajien, kuten Suomen Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC), kanssa auttoi parantamaan tietojen yhteentoimivuutta. CSC:n Kimmo Rautio toteaa näin:

”CBDS-Study-hankkeen yhteistyökumppaneina on ollut sidosryhmiä, jotka kehittävät opintotietojen vaihdossa käytettäviä uusia ja nykyisiä tietokantoja, palveluja ja rekistereitä. Hanke on toiminut vaikuttajana ja liikkeellepanevana voimana suhteessa kaikkiin toimijoihin ja toimintoihin. Sen panos on tukenut merkittävästi tutkinto- ja opintosuoritustietojen yhteentoimivuutta Baltian ja Pohjoismaiden korkeakoulujen välillä.”

4. Ratkaisujen tarjoajat
CBDS-Study laajensi EMREX-alustan käyttöä, mikä helpottaa kansainvälistä opiskelijatietojen vaihtoa.

”EMREX User Group ja sen toimeenpaneva komitea ovat erittäin tyytyväisiä CBDS-Study-hankkeessa tehtyyn työhön. Hanke on ollut EMREX-järjestelmän suuri puolestapuhuja, ja sen työ on johtanut konkreettisiin tuloksiin. Nyt on saatu kaksi uutta EMREX-jäsentä, joilla on datalähteitä ja asiakkaita, ja tämä on suuri saavutus!” sanoo EMREX User Groupin komitean puheenjohtaja Tor Fridell Linköpingin yliopistosta. Hän jatkaa toteamalla:

”Lisäksi hanke on tuottanut EMREX-verkostoon liittymisestä kiinnostuneille hyvin kirjoitetun käsikirjan, josta on meille paljon hyötyä. EMREXin toimeenpaneva komitea kiittää vilpittömästi hanketta ja erityisesti sen johtoa.”

5. Oppilaitosten paikalliset prosessinomistajat
Hankkeella edistettiin hallinnollisten prosessien standardointia, mikä lisäsi kansainvälistä yhteensopivuutta.

6. Opiskelijat
Viime kädessä opiskelijat hyötyvät virtaviivaistetuista opintosuoritusten siirroista, jotka vähentävät hallinnollista stressiä ja henkilökohtaista byrokraattista vastuuta ja kannustavat siten nykyistä useampia nuoria opiskelemaan ulkomailla.

Tuleva työskentely – CBDS-Study-hankkeen projektipäällikön näkemyksiä

Jotta yhtenäinen rajat ylittävä dataekosysteemi voitaisiin toteuttaa täysimääräisesti, CBDS-Study-hanke suosittelee jatkotutkimuksen tekoa, sidosryhmien kouluttamista ja politiikan yhdenmukaistamista. Hanketoimijat korostavat, että tietojenvaihdon laajentamisen kustannuksia ja hyötyjä on analysoitava tarkemmin erityisesti väestötietojen osalta. Se tukisi tulevaisuudessa muita digitaalisia palveluja, kuten tunnistautumis-, terveys- ja verotustietojen vaihtoa.

Hanke suosittelee myös, että valtiot ja ylikansalliset organisaatiot ryhtyisivät kehittämään uusia kansainvälisiä sopimuksia, joilla yhdenmukaistetaan tietojen yhteiskäytön käytäntöjä ja ratkaistaan jäljellä olevat oikeudelliset epäselvyydet. Nämä ovat olennaisen tärkeitä seikkoja, kun pyritään luomaan yhteisiä ja häiriönsietokykyisiä tiedonvaihtojärjestelmiä, jotka kestävät tulevat haasteet.

”Hankkeemme on vahvistanut viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien välistä verkostoa ja tiivistänyt siten opintotietojen vaihtoon liittyvää yhteistyötä Pohjolassa ja Baltiassa.”

Riikka Rissanen

CBDS-Study-hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi joulukuussa 2024, ja sen perintönä on sitoutuminen digitaalisesti yhtenäisen ja toimivan tulevaisuuden takaamiseen koko Pohjolan ja Baltian alueen asukkaille. Tekemämme olennaisen tärkeä pohjatyö kattaa tekniset, oikeudelliset ja organisatoriset esteet sekä ratkaisut niiden poistamiseksi. Kaikkien asianosaisten yhteisenä toiveena on, että työstämme on hyötyä myös jatkossa. Hankkeen avaintoimijat Rissanen ja Pulli toteavat näin:

”Hankkeemme on vahvistanut viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien välistä verkostoa ja tiivistänyt siten opintotietojen vaihtoon liittyvää yhteistyötä Pohjolassa ja Baltiassa.”