Elinkeinoministerit panostavat matkailuyhteistyöhön ja kestävään kaivostoimintaan

Matkailuyhteistyöhön panostettava summa käytetään lukuisiin pohjoismaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka toteutetaan vuosina 2021–2024. Kyse on käytännön hankkeista, jotka liittyvät muun muassa kestävään matkailuun, tilastojen vaihtoon, markkinointiin, kulttuurimatkailua edistävään tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin digiratkaisuihin.

Panostus on tulosta pohjoismaisen matkailuyhteistyön suunnitelmasta 2019–2021, jonka elinkeinoministerit hyväksyivät vuonna 2019. Suunnitelman tarkoituksena on ollut tukea Pohjoismaiden matkailupolitiikkaa ja -strategioita. Nyt toteutettavat hankkeet ovat osa matkailuyhteistyön suunnitelman täytäntöönpanoa, mutta samalla halutaan tukea alaa, jota koronapandemia on koetellut ankaralla kädellä.

– Matkustuksen ja matkailun odotetaan pikkuhiljaa toipuvan pandemiasta. Matkailualan markkinatilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi uusien matkailutottumusten ja asiakasvaatimusten vuoksi. Nyt tarvitaankin uudentyyppisiä aloitteita ja yhteistyömuotoja, ja tällä panostuksella haluamme tukea selkeää pohjoismaista hyötyä tuottavia yhteistyöhankkeita, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hän toimii myös Pohjoismaiden matkailuministerien puheenjohtajana vuonna 2021.

Elinkeinoministerit päättivät kokouksessa vahvistaa myös kestävään mineraalituotantoon keskittyvää yhteistyötä. Tavoitteena on luoda kriittisille raaka-aineille mahdollisimman kattavia toimitus- ja arvoketjuja. Taustalla ovat vihreä siirtymä ja huomattava sähköistäminen, joiden vaatima tekniikka nielee paljon raaka-aineita.

Ministerit sopivat kokouksessaan raaka-ainehuoltoon liittyvän yhteistyön syventämisestä. Yhteistyötä tarvitaan myös mineraalien kiertotalouden edistämiseksi esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, mineraalien kierrätyksen kehittämiseksi sekä pohjoismaiden etujen ajamiseksi EU:ssa ja kansainvälisesti, muun muassa arktisella alueella. Raaka-aineiden käsittelyssä pitää ottaa huomioon myös muut ympäristötavoitteet kaikilla tasoilla.

Ministerit hyväksyivät kokouksessaan julkilausuman, joka koskee raaka-aineiden kestäviin kaivu-, käsittely-, tuotanto- ja kierrätysratkaisuihin liittyvän pohjoismaisen yhteistyön edistämistä. Julkilausumassa todetaan, että Pohjoismaiden on panostettava muun muassa yhteistyöhön ja vuoropuheluun vakaan, jäljitettävän ja vastuullisen raaka-ainehuollon takaamiseksi.

Raaka-aineiden saatavuus on keskeinen edellytys sille, että Pohjola voi saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa ja tukea EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa ja 55-valmiuspakettia. Covid-19-pandemia on osoittanut raaka-aineiden tuotannon ja toimitusketjujen haavoittuvuuden. Tulevaisuudessa kansainvälisen kilpailun voidaan lisäksi olettaa kiristyvän, kun maat pyrkivät turvaamaan omat etunsa.

Mineraalien kestävä hyödyntäminen on erittäin tärkeää myös pyrittäessä toteuttamaan visio, jonka mukaan Pohjolaista tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Ministerineuvoston kokouksessa käsiteltiin niin ikään koronapandemian vaikutuksia elinkeinoelämään. Tietoturvayhtiö F-Securen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa alusti ministerien keskustelun, joka koski pandemian luomia haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä elinkeinoalan pohjoismaiselle yhteistyölle.