EXPO 2025: Voiko Japanissa syödä smørrebrødiä?

”Meidän kaikkien on syötävä!” summasi Färsaarten ulko-, kauppa- ja teollisuusministeri Sirið Stenberg, kun hän avasi Osakan EXPO 2025 -maailmannäyttelyn pohjoismaisen ruokapäivän yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapääsihteeri Ida Heimann Larsenin kanssa. Ministeri kehui puheessaan japanilaisten elintarvikkeiden laadukkuutta ja esitteli pohjoismaista Uusi pohjoismainen keittiö -manifestia, joka on toiminut ruokakulttuurin ja kestävän kehityksen ohjenuorana jo 20 vuoden ajan. Ida Heimann Larsen puhui sen jälkeen siitä, miten pohjoismainen elintarvikeyhteistyö edistää aluekehitystä ja ruokajärjestelmien kestävyyttä.

Norjalaista tonnikalaa sushiin, tanskalaista sianlihaa ja grönlantilaisia katkarapuja ramenkeittoon, makrillia Islannista ja Färsaarilta, kaurahiutaleita Suomesta ja makeisia Ruotsista. Japaniin vietävien pohjoismaisten elintarvikkeiden lista on pitkä, ja EXPO 2025:een osallistuneiden pohjoismaisten yritysten tavoitteena on pidentää sitä entisestään. Elintarvikkeiden lisäksi Pohjoismaat haluavat viedä Japaniin elintarvikealan innovatiivisia vastuullisuusaloitteita. Mediakiinnostus olikin suurta, kun tanskalainen Too Good To Go -yritys julkisti tulonsa Japanin markkinoille maailmannäyttelyn pohjoismaisessa paviljongissa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Too Good To Go on yksinkertainen tuote, joka tekee hyvää. Yli 123 miljoonaa japanilaista voi pian ostaa yrityksen sovelluksen kautta ylijäämäruokaa edulliseen hintaan, mikä on pieni mutta tehokas askel kohti ruokahävikin vähentämistä.

Ruokapäivän toisena kohokohtana oli Arctic Young Chef -ohjelman esittely. Ohjelma toteutetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Pohjoismaisen Atlantti-yhteistyön (NORA) alaisuudessa, ja se kokoaa yhteen nuoria kulinaristilahjakkuuksia eri puolilta Pohjoismaita. Tarkoituksena on kehittää reseptejä, joissa yhdistyvät perinteiset maut, nykyaikaiset tekniikat ja paikalliset raaka-aineet. Aloite tarjoaa nuorille kokeille mahdollisuuden esitellä omia taitoja, mikä tukee osaltaan aluekehitystä Pohjoismaissa – ja nyt ehkä myös Japanissa. Tämä on tavoitteena ainakin Arctic Young Chefin kolmella kokilla, jotka loihtivat arktisiin raaka-aineisiin ja pohjoismaisiin perinteisiin perustuvia innovatiivisia ruokia Japanin medialle ja elintarvikkeiden sisäänostajille. Pohjoismaiseen ruokapäivään sisältynyt tapahtuma on hyvä esimerkki siitä, miten gastronomia voi edistää sekä kulttuurivaihtoa että aluekehitystä.

EXPO-tapahtuman jälkeisenä päivänä Arctic Young Chef -ohjelman esittely jatkui paviljongin ulkopuolella, kun kokit Gutti, Hinrik ja Sebastian siirtyivät Osakassa sijaitsevan maailmankuulun Tsuji-kokkikoulun keittiöön. He esittelivät tuleville japanilaiskokeille arktisia raaka-aineita ja pohjoismaisia ruokaperinteitä – kuten smørrebrødejä.

Vierailu Tsujin kokkikoulussa on jo itsessään hieno kokemus. Koulussa on vuosien varrella vieraillut maailman huippukokkeja, kuten kansainväliselle Bocuse d'Or -kokkikilpailulle nimensä antanut Paul Bocuse, joka ammensi toistuvasti inspiraatiota japanilaisesta keittiöstä ja kehitti sitä.

Tsujissa vierailleet nuoret pohjoismaiset kokit halusivat kulkea hänen jalanjäljissään: vaihtaa kokemuksia, luoda vuoropuhelua ja innostaa seuraavaa japanilaista kokkisukupolvea näkemään arktisten ja pohjoismaisten raaka-aineiden mahdollisuudet.

Pohjoismainen smørrebrød oli japanilaisopiskelijoille ihan uusi elämys. Useimmat heistä haaveilevat vihkiytyvänsä japanilaisiin ja ranskalaisiin ruokaperinteisiin, mutta ehkä heidän haaveissaan on nyt tilaa myös pohjoismaisille ja arktisille perinteille. Leivät tulivat ainakin syödyiksi.