Kriisi voi nostaa alustatyön uuteen kukoistukseen

Pandemian alussa Pohjoismaiden suurkaupunkien kaduilla oli tyhjää lukuun ottamatta pyörälähettejä, jotka toimittivat suurissa lämpörepuissaan ruokaa ihmisten koteihin. Repuissa luki Foodora, Wolt ja Uber Eats, jotka ovat kaikki lähettiruokaan erikoistuneita alustayrityksiä.

Yritykset kasvoivat parin kuukauden sulkutilan aikana nopeasti ja lisäsivät lähettien rekrytointia.  Samalla yleistyi keskustelu ruokalähettien turvallisuudesta ja mahdollisuudesta saada korvausta sairausajalta.

Alustataloutta kuvataan toisinaan innovatiiviseksi ja dynaamiseksi palvelusektoriksi, joka voi tarjota uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja joustavaan työskentelyyn.

Innovatiivisuudella ja joustavuudella on kuitenkin myös kääntöpuoli.

– Kriisi on havainnollistanut alustavälitteiseen työhön liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Alustatyöläisiä pidetään usein itsenäisinä yrittäjinä. Siksi heillä ei ole samanlaista oikeutta sairausajan palkkaan, työttömyyskorvaukseen ja hyvään työympäristöön kuin työntekijöillä, sanoo Fafo-tutkimuslaitoksen työelämätutkija ja Oslon yliopiston sosiologian tohtoriopiskelija Sigurd Oppegaard.

Hän on juuri julkaissut yhdessä pohjoismaisen tutkijatiimin kanssa raportin:

Raportti kuvaa sitä, miten alustatyö on kehittynyt Pohjolassa kuluneen vuosikymmenen aikana ja miten se haastaa pohjoismaisen työmarkkinamallin ja sosiaaliturvan.

Raporttia viimeistellessään tutkijat seurasivat jännittyneinä kansainvälistä keskustelua alustatyöläisten oikeuksista pandemia-aikana.

Keskustelu on koskenut Uber-kuskien, siivoojien ja ruokalähettien suojautumista tartunnoilta, mutta myös korkeasti koulutettujen freelance-kirjoittajien ja -kääntäjien taloudellista turvaa. Heidän palveluidensa kysyntä heikkeni nopeasti, mutta he jäivät useimmiten vaille työttömyyskorvausta.  

Alustojen tarkoituksena on saattaa yhteen asiakkaita sekä korkeaa ja matalaa osaamistasoa edellyttäviä palveluita.  

Ensimmäiset alustayritykset syntyivät vuosina 2007–2008 koetun globaalin finanssikriisin myötä. Vaikka Uber, Hilfr, Foodora ja muut alustayritykset ovat toimineet Pohjolassa jo reilut kymmenen vuotta, ne ovat täällä yhä marginaali-ilmiöitä.

Maailmalla alustatalous kuitenkin kasvaa. Tutkijat arvioivat, että Pohjolan työikäisestä väestöstä 0,3–2,5 prosenttia on tehnyt alustatyötä kuluneen vuoden aikana.  

– Alustatalouden kasvua ovat jarruttaneet suuri työllisyys ja hyvin järjestäytyneet työmarkkinat. Vakituinen työ tavallisessa ammatissa on valtaosalle houkuttelevampi vaihtoehto kuin alustoille meneminen. Talouskriisin pitkittyessä ja työttömyyden kasvaessa alustatyö voi kuitenkin nousta uuteen kukoistukseen, Sigurd Oppegaard sanoo.

Vaikka tulevasta ei voi sanoa varmasti mitään, tutkijoiden mielestä Pohjoismaiden tulisi säädellä alustatyötä sosiaalisen polkumyynnin, epävakaiden työsuhteiden ja veronkierron torjumiseksi.

Pohjolassa ei ole vielä oikeustapauksia, joissa olisi linjattu, ovatko alustatyöläiset työntekijöitä vai yksityisyrittäjiä ja mitä kollektiivisia oikeuksia heillä on.

Alustayritykset lähtevät usein siitä, että toimeksisaajat ovat yksityisyrittäjiä, joiden on itse huolehdittava lomapalkasta, sairausajan palkasta ja eläkemaksuista. Toimeksisaajia uhkaa tilanne, jossa heillä on heikommat oikeudet kuin työsuhteisilla.

Alustayritykset eivät pidä itseään työnantajina, joiden kanssa vastapuoli voisi neuvotella palkkioista ja ehdoista. Niistä päättävät digialustan logaritmit.

– Pohjoismaiden viranomaisilla ja osapuolilla on ollut ”katellaan”-asenne. Vaikka alustatyö on Pohjolassa yhä marginaali-ilmiö, siihen kiteytyy työmarkkinoiden monia vahvoja trendejä, kuten digitalisaatio ja uudet työmuodot. Viranomaisten ja ammattiyhdistysten tulisikin vastata tilanteeseen vaatimalla hyviä työehtoja. Ehkä koronakriisi ja alustatalouden mahdollinen kasvu puristavat tällaisia vastauksia esiin, Sigurd Oppegaard toteaa.

Alustatalous ei tunnu tähän mennessä juuri uhanneen pohjoismaista mallia. Tästä huolimatta se on tutkijoiden mukaan lisännyt epävarmuutta aloilla, joilla on jo ennestään matalat palkat, huonommat työehdot, suhteessa enemmän yksinyrittäjiä ja suhteessa vähemmän ammatillista järjestäytymistä. Esimerkkeinä ovat taksi- ja rahtiala sekä siivousala.

Pohjoismainen malli tuntuu päinvastoin säikäyttäneen ja ”kesyttäneen” alustayrityksiä. Vaikka alustayritysten sisällyttäminen kolmikantamalliin on vaikeaa, Norjan Foodora ja tanskalainen Hilfr-siivousyritys ovat nyt solmineet ruokalähettiensä ja siivoojiensa kanssa työehtosopimuksen. Tutkijat näkevät merkkejä siitä, että alustat lisäävät pohjoismaiseen malliin kohdistuvaa painetta ja että pohjoismainen malli vuorostaan hillitsee alustoja.

Hilfr-sopimuksen myötä siivoojista voi tulla työntekijöitä sen jälkeen, kun he ovat tehneet alustalla 100 tuntia työtä. Se oikeuttaa heidät sairausajan palkkaan, lomapalkkaan ja eläke-etuihin.

Norjan Foodora-sopimus taas säätelee palkankorotuksia sekä työvaatteisiin ja -välineisiin liittyviä korvauksia.

– Sopimukset osoittavat sen, että jotkin alustayritykset pyrkivät sopeutumaan pohjoismaiseen malliin. Nähtäväksi jää, onko kyseessä tilapäinen brändistrategia, jolla alustat pyrkivät kasvattamaan uskottavuuttaan kuluttajien ja poliitikkojen silmissä, vai onko alustat aidosti saatu kesytettyä, tutkijat kirjoittavat.  

• Raportista voi lukea lisää Arbetsliv i Norden -lehdestä: Så gick det när Uber mötte Norden.
• Raportti julkistetaan Oslossa 23. kesäkuuta pidettävässä seminaarissa, jonka otsikkona on ”Alustatyön suhde pohjoismaiseen malliin – ennen ja jälkeen koronan”. Seminaaria voi seurata suorana verkossa (linkki tulossa). 
• ”Platform work in the Nordic models: Issues, cases and responses” on osa suurta tutkimushanketta, jonka Pohjoismaiden työministerit käynnistivät vuonna 2017.
• Hanke on nimeltään Future of Work: Opportunities and challenges for the Nordic models.  
• Norjalaisen Fafo-tutkimuslaitoksen johtamassa hankkeessa on mukana 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta.
• Loppuraportti ilmestyy syksyllä 2020.