Näin Pohjoismaiden LGBTI-ihmisten elämää pyritään parantamaan

Tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoismaisessa yhteistyössä laaditaan erillinen strategia LGBTI-ihmisten tukemiseksi. Tasa-arvoministerit ovat päässeet sopuun selkeästä ja määrätietoisesta tulevasta linjasta. 

– Edistämme sitä, että LGBTI-ihmiset voisivat elää Pohjoismaissa vapaasti ja avoimesti ja että heidän elämänlaatunsa ja elinolonsa olisivat yhtä hyvät kuin muullakin väestöllä, sanoi Tanskan tasa-arvoministeri Mogens Jensen. Hän johti puhetta Pohjoismaiden tasa-arvoministerien torstaisessa etäkokouksessa. 
 

Nykytilanteessa Pohjolan LGBTI-ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia ja oikeuksia kuin valtaväestöllä, ilmenee tasa-arvoministerien tilaamasta uunituoreesta selvityksestä.                                                                                                                      

LGBTI-ihmisten elämää ja mielenterveyttä heikentävät paitsi kielteiset asenteet myös lainsäädäntöpuutteet.

Selvitys osoittaa, että viranomaisten, hoitohenkilökunnan, koulun ja hoivayksiköiden tietämättömyys estää nuoria tulemasta kaapista koulussa ja ajaa hoivakodeissa asuvia transihmisiä takaisin kaappiin.

Selvitys perustuu muun muassa keskusteluihin ja kyselyyn, joka lähetettiin LGBTI-oikeuksien parissa työskenteleville pohjoismaisille järjestöille. 

Kansainvälisessä vertailussa Pohjolan tilanne on mallillaan. Pohjoismaat esimerkiksi tarjoavat turvaa LGBTI-pakolaisille ja ovat paljolti mahdollistaneet LGBTI-ihmisten perheytymisen.

Sen sijaan sukupuolen juridisessa vahvistamisessa ja intersukupuolisten henkilöiden syrjintäsuojassa on jääty jälkeen. 

Suomessa sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona on yhä lisääntymiskyvyttömyys. Monien Pohjoismaiden viharikoslainsäädännössä on puutteita, jotka liittyvät transihmisten suojeluun. Färsaarilla ja Grönlannissa ei ole lainkaan mahdollista vahvistaa sukupuolta juridisesti. 
 

Kaikki maat edistävät näitä asioita kansallisesti. Islanti hyväksyi hiljattain uuden translain, ja Tanska pyrkii laajentamaan viharikoslainsäädännön tarjoamaa suojaa. Suomi taas kaavailee translain kokonaisuudistusta, jossa luovuttaisiin sterilisaatiovaatimuksesta ja kunnioitettaisiin sukupuolen itsemääräämisoikeutta. 

Vaikka sääntelyä parannetaan, sen jälkeenkin riesana ovat tietämättömyys ja pölyttyneet asenteet.

Tasa-arvoministerit hyväksyivät kokouksessaan 5. marraskuuta yhteisen strategian, jolla puutteista pyritään pääsemään eroon. Selvityksessä todettuihin tarpeisiin vastataan kolmella painopistealueella. 
 

Painopistealueet ovat seuraavat: 

• Vapaus ja avoimuus – kaikkien oikeus asua ja työskennellä Pohjolassa ilman vihan, väkivallan ja syrjinnän pelkoa. Tätä nykyä LGBTI-ihmiset, joiden sukupuoli tai perheytyminen on vahvistettu yhdessä maassa, saattavat menettää vahvistuksen muuttaessaan toiseen maahan.  
• Elämänlaatu ja elinolot – fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvät merkittävät erot LGBTI-ihmisten ja valtaväestön välillä. Tavoitteena on taata yhtäläinen pääsy hoitoon ja työmarkkinoille.   
• Verkostot ja kansalaisyhteiskunta – tuki LGTBI-järjestöjen työlle ja yhteistyö niiden kanssa panostusten suunnittelussa.

Strategiaa ryhdytään muuntamaan poliittisiksi toimiksi vuodenvaihteessa, jolloin Suomesta tulee ministerineuvoston puheenjohtajamaa. 

– Pidän tervetulleena sitä, että pohjoismaisessa yhteistyössä vahvistetaan LGBTI-asioiden käsittelyä.  Jotta panostukset näkyisivät ihmisten arjessa, poliitikkojen on tehtävä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja LGBTI-yhteisön kanssa, sanoi pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. 

Alaviite 1: LGBTI-alan strategiset painopistealueet kirjataan tasa-arvoministerien voimassa olevaan yhteistyöohjelmaan, jonka päivitys julkaistaan vuonna 2021

Alaviite 2: LGBTI on lyhenne, joka kattaa lesbot, homot, biseksuaalit/bi-ihmiset, transihmiset ja intersukupuoliset.