Pohjoismaista ilmasto- ja ympäristöyhteistyötä vahvistetaan
Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastopoliittisen yhteistyön keskiössä on synergioiden ja lisäarvon tuottama pohjoismainen hyöty. Pohjola on perinteisesti ollut hyvä löytämään yhteisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin EU:ssa ja Etassa sekä kansainvälisiin yleissopimuksiin liittyvässä työssä. Yhdessä Pohjoismailla on vahvempi ääni, ja ne voivat luoda suurempaa painetta tarvittavien ratkaisujen löytymiseksi. Norjan pohjoismaisen yhteistyöministerin Anne Beathe Tvinnereimin mukaan Pohjoismaiden tapa tehdä yhteistyötä voi toimia mallina myös suurilla kansainvälisillä areenoilla.
– Jakamalla tietoa vahvistamme kykyämme kehittää poliittisia ratkaisuja. Tämä työskentelytapa luo uskottavuutta ja luottamusta, kun Pohjoismaat osallistuvat haastaviin kansainvälisiin prosesseihin. Lisäksi se tuottaa tuloksia, ministeri Anne Beathe Tvinnereim toteaa.
Tämä työskentelytapa luo uskottavuutta ja luottamusta, kun Pohjoismaat osallistuvat haastaviin kansainvälisiin prosesseihin. Lisäksi se tuottaa tuloksia.
Pohjoismaat ovat tehneet ympäristö- ja ilmastoyhteistyötä jo vuosikausia. Mahdollisuudet panostaa vihreään siirtymään paranivat kuitenkin entisestään, kun Pohjoismaat hyväksyivät 2030-vision Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena ja uudistivat sen myötä Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia.
Ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä rakennetaan nyt myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta, jossa toteutetaan kourallinen pilottihankkeita nollapäästöisten laivareittien kehittämiseksi Pohjoismaissa. Työ on suoraa seurausta päästöttömien merikuljetusyhteyksien kehittämistä koskevasta Clydebank-julistuksesta, joka hyväksyttiin Glasgow’n COP26-ilmastokokouksessa.
On hienoa nähdä, että sektori on saanut näin nopeasti kehitettyä uusia hankkeita ja yhteistyömuotoja. Ne ovat tärkeä osa työtä, jolla Pohjolasta pyritään tekemään maailman kestävin ja integroitunein alue.
Monet vihreän siirtymän panostukset vaativat uutta, edistyksellistä ja kallista tekniikkaa sekä elinkeinoelämän ja tutkimusympäristöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kumppanuuksien luomisen keskeisinä edellytyksinä taas ovat pitkäjänteinen ajattelu ja budjetoinnin ennustettavuus. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki on tyytyväinen siihen, että ympäristö- ja ilmastosektori on ottanut tästä kopin niin nopeasti.
– Visio 2030:tä valmisteltaessa tavoitteenamme oli vahvistaa nimenomaan vihreään siirtymään liittyvää yhteistyötä. On hienoa nähdä, että sektori on saanut näin nopeasti kehitettyä uusia hankkeita ja yhteistyömuotoja. Ne ovat tärkeä osa työtä, jolla Pohjolasta pyritään tekemään maailman kestävin ja integroitunein alue, Lehtomäki sanoo.
Yhteistyössä ovat mukana myös Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO, Joutsen-ympäristömerkki sekä Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto.
