Valiokunta haluaa parantaa ystävyyskoulutoiminnan edellytyksiä

Pohjoismaiden välinen säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteistyö vahvistaa pohjoismaista yhteenkuuluvuutta, kulttuuria ja kielten ymmärtämistä. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tässä tärkeä asema. Toiminta ulottuu yksilötason opiskelijavaihdosta toisessa Pohjoismaassa esimerkiksi Norden i Skolan -alustalla tapahtuvaan oppimateriaalin vaihtoon. Yhtenä keinona on myös suora vuorovaikutus ja yhteistyö toisessa Pohjoismaassa olevan koulun kanssa. Tämä ystävyyskoulutoiminta voidaan rinnastaa ystävyyskuntatoimintaan, jossa on mukana monia kuntia ja maita.

– Ehdotuksen tavoitteena on luoda ministereille painetta, jotta he konkretisoisivat ja parantaisivat edellytyksiä oppilaitosten pitkäaikaiseen yhteistyöhön muiden Pohjoismaiden oppilaitosten kanssa, sanoo Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Camilla Gunell.

Ystävyyskoulukonseptissa on hyödyntämätöntä potentiaalia, ja sen edellytysten parantaminen voisi valiokunnan mukaan lisätä varsinkin nuorten pohjoismaalaisten kiinnostusta ja tietämystä. Ehdotuksen tehneen Vapaa Pohjola -ryhmän varapuheenjohtaja Aron Emilsson toteaa näin:

– Ystävyyskouluyhteistyö on nykyisin usein täysin riippuvaista tulisieluista, jotka käyttävät siihen aikaansa ja energiaansa. Ystävyyskoulukonsepti tulisi ymmärtää siten, että siinä rakennetaan pitkän aikavälin suhteita oppilaiden, opettajien ja oppilaitosten välillä. Se taas vaatii aivan toisenlaisia edellytyksiä kuin mitä nyt on tarjolla. Ihanteellista olisi, jos vaikka ruotsalaisella lukiolla olisi tanskalainen ”ystävyyslukio”, ja sama pätee peruskouluun. 

Käytännössä ehdotuksessa esitetään yhteispohjoismaisen verkkoportaalin perustamista, jotta koulut voisivat etsiä mahdollisia ystävyyskouluja. Portaalista löytyisivät myös ystävyyskouluyhteistyön tarkat säännöt ja ohjeet.  Ystävyyskoulutoiminnan tavoitteena olisi lisätä Pohjoismaiden välistä kulttuuri- ja kokemustenvaihtoa sekä sitä kautta muihin Pohjoismaihin liittyvää kiinnostusta ja tietämystä. Samalla kasvaisi halu opiskella tai työskennellä toisessa Pohjoismaassa.

Ehdotusta on nyt tarkoitus kehittää muun muassa kuulemalla keskeisten toimijoiden näkemyksiä. Sen pohjalta laaditaan mietintö, jota valiokunta käsittelee seuraavassa kokouksessaan maaliskuun lopussa.