Pandemia-ajan virheistä on otettava opiksi

 Koronavuoden yhteistyöongelmien lista on pitkä, ja suurimmat vaikeudet ovat liittyneet Pohjoismaiden välisten rajojen sulkemiseen. Erityisen kovasti on koeteltu raja-alueiden asukkaita.

– Jotta luottamus yhteistyöhön rakentuisi uudelleen, Pohjoismailta vaaditaan nyt selkeitä viestejä, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder. Kuluneen vuoden aikana Pohjoismaiden hallitukset ovat keskittyneet kansallisiin kriisiratkaisuihin ja unohtaneet pohjoismaisen näkökulman. Näin on toimittu siitä huolimatta, että korona tai kyber- ja ilmastouhat eivät tunne maarajoja, Bertel Haarder toteaa.

Käytännössä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto ehdottaa, että Pohjoismaat valmistautuvat tulevaan perustamalla yhteisen varautumisverkoston. Yhteispohjoismainen varautumispanostus auttaisi ehkäisemään tulevia kriisejä ja helpottamaan maiden välistä jatkuvaa tietojenvaihtoa, jossa on ollut puutteita koronapandemian ensimmäisenä vuonna. 
Bertel Haarder huomauttaa, että Pohjoismailla on hyvät edellytykset nousta maailman johtavaksi toimijaksi rokotteiden, lääkkeiden ja testivälineiden tutkimuksessa, kehityksessä ja tuotannossa.
– Tämä vaatii kuitenkin yhteistyötä, presidentti tähdentää. Hän korostaa niin ikään, että Pohjoismaiden neuvosto luonnollisesti kunnioittaa maiden oikeutta tarttua nopeasti toimeen ja valita kriisitilanteissa erilaisia ratkaisuja.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päätti myös konservatiivisen ryhmän ehdotuksen mukaisesti pyytää Pohjoismaiden ministerineuvostolta yhteispohjoismaista yhteenvetoa, jossa tarkastellaan koronakriisin hoitoa pohjoismaisesta näkökulmasta.

Puheenjohtajisto on jo aiemmin päättänyt, että Pohjoismaiden koronakokemuksia ja niiden oppeja käydään läpi pääministerien kanssa neuvoston Kööpenhaminan-istunnon yhteydessä marraskuun alussa.