Rajaesteneuvostolle uudet painopistealueet vuodeksi 2020

Rajaesteneuvosto löi lukkoon vuoden 2020 suuntaviivat vuotuisessa aloituskokouksessaan Kööpenhaminassa.

Tänä vuonna neuvosto pyrkii tehostamaan Pohjoismaiden vapaata liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden poistamista. Toisaalta neuvosto keskittyy muutamiin yleisiin painopistealueisiin, toisaalta yhteydenpidon tiivistämiseen kansallisten ministeriöiden kanssa.

Neuvoston tavoitteena on poistaa 8–12 rajaestettä joka vuosi. Vuonna 2019 saatiin poistettua kahdeksan estettä.

– Rajaesteneuvosto siirtyy nyt uuteen vaiheeseen, jossa panostetaan aiempaa enemmän yleisteemoihin. Lisäksi pyrimme kokoustamaan alakohtaisten ministerineuvostojen kanssa. Se on ihan uusi elementti työssämme ja tapa päästä lähemmäksi ministereitä, sanoo tanskalaisparlamentaarikko ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen Bertel Haarder, joka toimii rajaesteneuvoston puheenjohtajana vuonna 2020.

Ministerikontaktit ovat rajaesteneuvostolle tärkeitä, koska neuvoston tunnistamien rajaesteiden poistamisesta vastaavat käytännössä sektoriministeriöt.

Aloituskokoukseen osallistunut Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Mogens Jensen tuki ajatusta yhteistyön tiivistämisestä ja lupasi ottaa asian puheeksi pohjoismaisten yhteistyöministerien seuraavassa kokouksessa.

Tämän vuoden painopistealueet liittyvät käytännön asioihin, joilla on suuri merkitys yksittäisille kansalaisille. Niistä keskeisimpiä on sähköinen pohjoismainen henkilötunnus, joka tarkoittaa mahdollisuutta käyttää kansallisia sähköisiä tunnistusratkaisuja koko Pohjolassa.

Bertel Haarder painottaa henkilötunnusasiaa, mutta mainitsee sen lisäksi itse pitkään ajamansa tv-ohjelmien geoblokkauksen poiston. Hän lupaa jatkaa työtä, jonka tavoitteena on saada Pohjoismaiden julkisen palvelun kanavat lisäämään ohjelmantarjontansa näkyvyyttä muualla Pohjolassa.

– Pyrimme edistämään sitä, että suuret yleisradioyhtiöt rajoittaisivat ohjelmiensa katselua mahdollisimman vähän. Osalla maista on käytössä huomattavasti vähemmän rajoituksia kuin toisilla, ja tavoitteemme on yksinkertainen: kaikilla tulisi olla yhtä vähän rajoituksia kuin maalla, jolla rajoituksia on vähiten, Bertel Haarder sanoo.

Tämän vuoden toiminnassa on uutta se, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt uuden vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Visio leimaa myös rajaesteneuvoston työtä.

– Visio on koko työmme perusta ja myös syy siihen, miksi nostamme työn tavoitetasoa. Pohjolan integraatiohan on puutteellista monella osa-alueella. Tilanteen muuttaminen vaatii poliittista panostusta ja johtajuutta, ja rajaesteneuvoston tehtävänä on luoda painetta, Bertel Haarder sanoo.

Tämän vuoden painopistealueet – digitalisaatio (sähköinen henkilötunnus), liikenne, rakennusala ja ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen – vaikuttavat kaikki merkittävästi Pohjoismaiden ministerineuvoston uuden vision toteutumiseen.

Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014.

Neuvoston tavoitteena on poistaa arkea haittaavia esteitä, joita pohjoismaalaiset kohtaavat esimerkiksi käydessään töissä rajan toisella puolella, muuttaessaan naapurimaahan töihin tai opiskelemaan tai suunnitellessaan yritystoiminnan laajentamista muualle Pohjolaan.