Ratkaisuja rajat ylittävien tilastotietojen puutteeseen

Nyt, kun rajat ovat tilapäisesti kiinni, katveeseen jäävät tiedot aiheuttavat uusia ongelmia.

Pohjoismaisten rajakuntien on hyvin vaikea ennakoida kustannuksia, joita rajan yli työssä käyvien työttömyydestä ja tukitarpeista syntyy kotimaassa.

Tilastopula jättää siis katveeseen sekä Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden haasteet että sen mahdollisuudet. 

Tilasto-ongelmaan näyttäisi kuitenkin löytyvän ratkaisuja. Euroopassa ja Itämeren alueella on meneillään hankkeita, joissa pyritään luomaan kestäviä rajat ylittäviä tilastoja.

– Pohjoismaiden saaminen mukaan eurooppalaiseen pilottihankkeeseemme on toivomuslistan kärjessä, sanoo Alankomaiden tilastokeskuksen Johan van der Valk, joka johtaa seitsemän Euroopan maan yhteistä Cross-border Statistics -hanketta.

Johan van der Valk oli yksi asiantuntijoista ja rajat ylittävien tilastojen käyttäjistä, jotka Pohjoismaiden ministerineuvosto kutsui etsimään uusia ratkaisuja Nordic cross-border statistics -raportin julkistuksen yhteydessä 25. helmikuuta.

Pohjoismaiden tilastokeskusten viralliseen toimenkuvaan ei kuulu naapurimaassa opiskelua tai työskentelyä koskevien tilastojen keruu. Kun tilastokeskukset tekevät asiassa yhteistyötä, ongelmaksi nousevat yksilötason mikroaineistoihin liittyvät kansalliset lainsäädäntöerot.

Naapurimaat empivät mikroaineistojen lähettämistä Ruotsin tilastolliselle keskustoimistolle SCB:lle, koska Ruotsin vahvan julkisuusperiaatteen vuoksi osa tiedoista saattaa olla myös muiden ruotsalaisviranomaisten käytössä.

Tilastotieteilijät ja tilastojen käyttäjät ovat yhtä mieltä siitä, että luotettavien tilastojen puutteella on merkittäviä seurauksia Pohjoismaiden raja-alueille ja vapaan liikkuvuuden kehitykselle.

– Sillä on meille iso vaikutus. Ellemme tiedä rajan yli pendelöivien lukumäärää tai alueemme kasvupotentiaalia, emme voi luoda perusteltua ja oikein kohdennettua politiikkaa, sanoo Ruotsin Skånen alueen kehitysjohtaja Ulrika Geeraedts.

Hän antaa muutaman esimerkin:

– Yhteensä 85 ruotsalaista ja tanskalaista kuntaa tekee yhteistyötä Greater Copenhagen Committeessä, jonka tehtävänä on houkutella sijoittajia ja työvoimaa biotieteitä ja peliteollisuutta edustaviin yrityksiimme. Aluetta on kuitenkin vaikea markkinoita ilman tarkkoja tietoja.

Niitä tarvitaan myös kansallisella tasolla. Malmön lapsiperheköyhyys on todennäköisesti arvioitu aivan liian suureksi, koska tilastoissa eivät näy Tanskassa työskentelevien vanhempien tulot, Ulrika Geeraedts sanoo.

Ratkaisuna voi olla henkilötietolainsäädäntöön liittyvien erojen kiertäminen.

Nyt ollaan käynnistämässä Skånen alueen rahoittamaa pilottihanketta, jossa Tanska ja Ruotsi tuottavat yhdessä työmarkkinatilastoja ilman yksilötason mikroaineistojen vaihtoa.

Tuloksista ei odoteta yhtä tarkkoja, mutta eurooppalaista Cross-border Statistics -hanketta johtava Johan van der Valk pitää kestävien tilastojen luomista mahdollisena myös ilman henkilötietojen jakamista.

– Henkilötietojen tietosuojasta on tulossa yhä tärkeämpää. Kun yhdysvaltalaiset yritykset käyttävät henkilötietoja ilman lupaa, ihmisistä tulee entistä tiedostavampia ja epäilevämpiä. Pelkään, että kärsijöiksi joutuvat tilastokeskukset.

– Siksi meidän on keksittävä muita menetelmiä tilastotuotantoon. Tuotanto ei ole mahdollista mikroaineistojen tasolla, mutta teknisesti edistyksellisiä menetelmiä hyödyntämällä voidaan luoda kaikille osallistujamaille arvokkaita pendelöinti- ja tulotasotietoja, Johan van der Valk sanoo.