Voiko onnellisuustalous antaa nostetta pohjoismaiselle hyvinvointimallille?
Onnellisuustalouden konsepti on irtiotto yksipuolisesta talouskasvuajattelusta. Selkeiden onnellisuustavoitteiden pohjalta on mahdollista perustella varojen kohdentamista ja ohjata poliittista päätöksentekoa. Tämä ei silti välttämättä tarkoita kriittisyyttä valtion talousarvion taloudellisia tekijöitä kohtaan.
Tutkimusten mukaan subjektiivinen onnellisuus ei riipu vain talouskasvusta ja tulotasosta. Ne ovat vain tekijöitä muiden joukossa. Poliittisten päättäjien tulisikin keskittyä myös muihin indikaattoreihin, kun he arvioivat maan kehitystä ja tekevät poliittisia linjauksia. Tämä ilmenee Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisemasta uudesta raportista.
Kaikkien hallintorakenteiden arvo määrittyy suhteessa siihen, miten ne pyrkivät edistämään alaisuudessaan elävien ihmisten onnellisuutta. Tämä on niiden ainoa käyttötarkoitus.
Raportin ovat kirjoittaneet Kööpenhaminan Happiness Research Instituten tutkijat Michael Birkjær, Alexander Gamerdinger ja Sarah El-Abd, ja toimeksiantajana on ollut Pohjoismaiden ministerineuvoston tilasto- ja analyysiyksikkö.
– Raportin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään onnellisuustalouden käsitettä ja edistää tietopohjaista keskustelua siitä, miten onnellisuuden huomioiminen taloudellisissa päätöksissä tukee pohjoismaista Visio 2030:tä, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.
Miten on pohjoismaisen hyvinvointimallin laita?
Onnellisuusmittauksia voidaan tehdä kolmea tarkoitusta varten: havainnointia, priorisointia ja poliittista päätöksentekoa. Vain kaksi viimeksi mainittua ovat ratkaisevia onnellisuustalouden kannalta, mutta havainnointi tai mittaukset ovat usein edellytys priorisoinnille ja päätöksenteolle.
– Onnellisuustalous ilmenee käytännössä siten, että siitä tulee valtion talousarvioiden mittari tai että se vaikuttaa aiempaa vahvemmin parlamentaarisiin päätöksiin, Michael Birkjær sanoo.
Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia ovat jo sisällyttäneet onnellisuustalouden talousarvioihinsa. Entä sitten Pohjola? Pohjoismainen hyvinvointimalli on ollut brändi jo vuosia, mutta raportin kirjoittajat pohtivat, onko malli itse asiassa ollut onnellisuustalouden kehittämisen este.
– Pohjoismaissa on monia haasteita, joihin onnellisuustalous voi periaatteessa auttaa vastaamaan. Tämä koskee muun muassa mielenterveysongelmien yleistymistä väestössä. Yksi kuudesta pohjoismaalaisesta kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden häiriöstä, Birkjær korostaa.
Pohjoismaissa on monia haasteita, joihin onnellisuustalous voi periaatteessa auttaa vastaamaan. Tämä koskee muun muassa mielenterveysongelmien yleistymistä väestössä.
Suomi ja Islanti ovat viime vuosina käynnistäneet suuria onnellisuustaloushankkeita, jotka liittyvät havainnointiin, priorisointiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Kolme muuta Pohjoismaata eivät ole päässeet yhtä pitkälle.
