ILOn pääjohtaja: Alustatyön riskejä ei pidä aliarvioida

– Jos alustojen annetaan käyttää tilapäistyövoimaa vapaasti, singahdamme pian takaisin 1800-luvulle, jolloin päiväpalkkalaiset jonottivat satamassa töitä. En väitä, että näin kävisi, mutta ilmiö herättää keskustelua, jollaista olemme tänäänkin käyneet Pohjoismaiden ministerien kesken. Kysymys kuuluu, miten alustatyötä voidaan säädellä ja hillitä, Guy Ryder sanoi tavatessaan Pohjoismaiden työministerit Helsingissä.

Uber, Hilfr, Wolt, Foodora ja muut alustatalousyritykset ovat toimineet Pohjolassa jo reilut kymmenen vuotta, ja alan kansainvälinen kasvu on nopeaa. Tästä huolimatta alustatalousyritykset ovat meillä yhä marginaali-ilmiöitä. Työelämätutkijat arvioivat, että Pohjolan työikäisestä väestöstä vain 0,3–2,5 prosenttia on tehnyt alustatyötä kuluneen vuoden aikana.

Pohjoismaiden työministerit haluavat kuitenkin toimia ajoissa, joten tiistain ministerikokouksessa keskusteltiin työlainsäädännön muutostarpeista ja alustatyöntekijöiden luokittelusta. Asia on yhä lähtökuopissaan kaikissa Pohjoismaissa.

Alustatalousyritykset luokittelevat työnsuorittajat mieluiten itsenäisiksi yrittäjiksi. Siksi heillä ei ole samanlaista oikeutta sairausajan palkkaan, työttömyyskorvaukseen ja hyvään työympäristöön kuin työntekijöillä. 

Norjassa on ollut työmarkkinaosapuolista ja työelämäasiantuntijoista koostunut komitea, joka on valmistellut lakimuutoksia alustatyöntekijöiden oikeuksien ja turvan vahvistamiseksi.

Komitea ehdottaa muun muassa, että digialustoilta toimeksiantoja ottavat katsottaisiin työntekijöiksi, joilla on kaikki työsuhteen tuomat oikeudet. Jos työnsuorittaja on alustayrityksen mukaan yksityisyrittäjä, todistustaakka olisi ehdotuksen mukaan yrityksellä.

– Tiedän kaikkien Pohjoismaiden pyrkivän siihen, että työnsuorittajilla olisi samat oikeudet sairausajan palkkaan, työttömyyskorvaukseen ja hyvään työympäristöön kuin työntekijöillä. Alustayritykset ovat kuitenkin kansainvälisiä, joten kansallisista laeista olisi hyvä tehdä mahdollisimman yhtenäisiä. Siten saisimme määriteltyä alustatyöntekijöiden oikeudet korkealle tasolle Pohjoismaissa, sanoo Norjan työ- ja osallisuusministeri Hadia Tajik.

Vastaavaa keskustelua käydään parhaillaan EU:ssa, jossa EU-komissio valmistelee ehdotusta alustatyön sääntelystä.

Monet alustatalousyritykset pyrkivät varautumaan toimeksisaajien luokitteluun työntekijöiksi lobbaamalla kolmatta kategoriaa, joka olisi työntekijän ja yksityisyrittäjän välimaastossa.

Tämä voidaan tulkita alustayritysten pyrkimykseksi välttyä työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuilta sekä työsuojeluvastuulta. 

Monet Pohjoismaiden ministereistä torjuivat kokouksessa määrätietoisesti kolmannen kategorian luomisen.

– On tärkeää varmistaa se, että alustatyöntekijöiden asema määräytyy todellisten työolosuhteiden mukaan. Suomi ei kannata kolmannen kategorian luomista työntekijä- ja yrittäjäaseman väliin, sanoi työministeri Tuula Haatainen.

Pyörällä ja autolla kulkevien ruokalähettien käyttö on ollut kasvussa pandemia-aikana. Vuosi sitten pohjoismaiset työelämätutkijat varoittivatkin siitä, että työttömyyden nopea kasvu voi antaa alustoille nostetta.

Nyt voidaan nähdä, että Pohjoismaiden taloudet ovat selvinneet pandemiasta suhteellisen hyvin ja että työvoiman tarve kasvaa. Jos ihmisellä on mahdollisuus valita kunnon työsuhde alustakeikkojen sijasta, hän yleensä tekee niin.

ILOn pääjohtajan Guy Ryderin mukaan Pohjoismaiden ministerien ei pidä silti aliarvioida riskejä vaan toimia. 

– En usko Pohjoismaiden lopullisesti kesyttäneen maissa toimivia alustatalousyrityksiä. On kuitenkin rohkaisevaa nähdä, että Pohjoismaiden neuvottelut ja sosiaalinen vuoropuhelu alustayritysten kanssa ovat tuottaneet tulosta.  Ministerit ovat tänään puhuneet tarkoituksenmukaisesta lainsäädännöstä ja alustatyöntekijöiden luokittelusta, mikä on erittäin hyvä asia. Käyttäkää pohjoismaista mallia ja vahvoja instituutioitamme, niin voitte kesyttää digitalouden samalla tavalla kuin analogisen talouden aikanaan, Guy Ryder sanoo.